Lauseita

fi Tutustua   »   hu Megismerkedés

3 [kolme]

Tutustua

Tutustua

3 [három]

Megismerkedés

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi unkari Toista Lisää
Hei! Szia! S____ S-i-! ----- Szia! 0
Hyvää päivää! J--n--o-! J_ n_____ J- n-p-t- --------- Jó napot! 0
Mitä kuuluu? H-gy --gy? H___ v____ H-g- v-g-? ---------- Hogy vagy? 0
Tuletteko te Euroopasta? Ö- E-ró--b-- j-n?-/ -n ----pai? Ö_ E________ j___ / Ö_ e_______ Ö- E-r-p-b-l j-n- / Ö- e-r-p-i- ------------------------------- Ön Európából jön? / Ön európai? 0
Tuletteko te Amerikasta? Ön ---ri-á--l j----------mer-k-i? Ö_ A_________ j___ / Ö_ a________ Ö- A-e-i-á-ó- j-n- / Ö- a-e-i-a-? --------------------------------- Ön Amerikából jön? / Ön amerikai? 0
Tuletteko Aasiasta? Ö--Áz-iá-ól------- -- á-s-a-? Ö_ Á_______ j___ / Ö_ á______ Ö- Á-s-á-ó- j-n- / Ö- á-s-a-? ----------------------------- Ön Ázsiából jön? / Ön ázsiai? 0
Missä hotellissa te asutte? M---ik -o-el--n --k-k? M_____ h_______ l_____ M-l-i- h-t-l-e- l-k-k- ---------------------- Melyik hotelben lakik? 0
Kuinka kauan olette olleet jo täällä? M-óta-van-m-- i-t? M____ v__ m__ i___ M-ó-a v-n m-r i-t- ------------------ Mióta van már itt? 0
Kuinka kauaksi te jäätte? Me--ig--a-ad? M_____ m_____ M-d-i- m-r-d- ------------- Meddig marad? 0
Viihdyttekö täällä? T---z----n-e- i--? T______ ö____ i___ T-t-z-k ö-n-k i-t- ------------------ Tetszik önnek itt? 0
Oletteko te lomalla täällä? Ön-i----y-ral? Ö_ i__ n______ Ö- i-t n-a-a-? -------------- Ön itt nyaral? 0
Tulkaa käymään joskus! Lá--ga-s-n--e- e-----r! L_________ m__ e_______ L-t-g-s-o- m-g e-y-z-r- ----------------------- Látogasson meg egyszer! 0
Tässä on osoitteeni. Itt v-n az--- ---em. I__ v__ a_ é_ c_____ I-t v-n a- é- c-m-m- -------------------- Itt van az én címem. 0
Nähdäänkö huomenna?? L-t-u- e---á-t --lnap? L_____ e______ h______ L-t-u- e-y-á-t h-l-a-? ---------------------- Látjuk egymást holnap? 0
Olen pahoillani, minulla on jo muita menoja. S-jná-o-,--á------terve--va-. S________ m__ m__ t_____ v___ S-j-á-o-, m-r m-s t-r-e- v-n- ----------------------------- Sajnálom, már más tervem van. 0
Moikka! Szia--/-V------! (--gyázat- /-C----el-----nésné-!) S____ / V_______ (_________ / C___ e______________ S-i-! / V-s-l-t- (-i-y-z-t- / C-a- e-k-s-ö-é-n-l-) -------------------------------------------------- Szia! / Viszlát! (Vigyázat! / Csak elköszönésnél!) 0
Näkemiin! Visz--t-á--s-a! V______________ V-s-o-t-á-á-r-! --------------- Viszontlátásra! 0
Näkemiin! Ne-s-k--a --lá--oz---! --A -ö-e---vi-z-----tásr-! N________ t___________ / A k_____ v______________ N-m-o-á-a t-l-l-o-u-k- / A k-z-l- v-s-o-t-á-á-r-! ------------------------------------------------- Nemsokára találkozunk! / A közeli viszontlátásra! 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + unkari (1-100) MP3 unkari (1-100)
Videota ei löytynyt!

Aakkoset

Voimme viestiä kielten avulla. Kerromme toisille ajatuksistamme ja tunteistamme. Kirjoituksella on myös sama tehtävä. Useimmilla kielillä on kirjoitettu muoto tai kirjoitus. Kirjoitus koostuu merkeistä. Kirjainmerkit voivat olla monenlaisia. Useimmiten kirjoitus muodostuu kirjaimista. Nämä kirjaimet muodostavat aakkosia. Aakkosto on graafisista symboleista järjestetty kokonaisuus. Kirjainmerkkejä yhdistellään tiettyjen sääntöjen mukaisesti muodostamaan sanoja. Jokaisella kirjainmerkillä on vakiintunut ääntäminen. Aakkoset (engl. alphabet) tulee kreikan kielestä. Sen kahta ensimmäistä kirjainta kutsuttiin ”alphaksi” ja ”betaksi”. Historiassa on ollut monia erilaisia aakkosia. Ihmiset käyttivät kirjainmerkkejä jo yli 3 000 vuotta sitten. Aiemmin kirjainmerkit olivat maagisia symboleja. Vain harvat ihmiset tunsivat niiden merkityksen. Myöhemmin kirjainmerkit kadottivat symbolisen luonteensa. Nykyisin kirjaimilla ei ole erillistä merkitystä. Ne saavat merkityksen vain yhdistyessään toisiin kirjaimiin. Kiinan kielen kirjainmerkit toimivat eri lailla. Ne muistuttavat kuvia ja kuvaavat usein merkitystään. Kirjoittaessamme koodaamme ajatuksiamme. Käytämme kirjainmerkkejä tietämyksemme kirjaamiseen. Aivomme ovat oppineet purkamaan aakkoset. Kirjainmerkeistä tulee sanoja, sanoista tulee ideoita. Tällä tavoin teksti voi elää tuhansia vuosia. Ja silti se tulee ymmärretyksi…