Lauseita

fi Numerot   »   ha Kidaya

7 [seitsemän]

Numerot

Numerot

7 [bakwai]

Kidaya

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hausa Toista Lisää
Minä lasken: I-a---r-a: I__ k_____ I-a k-r-a- ---------- Ina kirga: 0
yksi, kaksi, kolme d--- b--- uku d___ b___ u__ d-y- b-y- u-u ------------- daya biyu uku 0
Minä lasken kolmeen. Na ƙid-ya -u-a----. N_ ƙ_____ z___ u___ N- ƙ-d-y- z-w- u-u- ------------------- Na ƙidaya zuwa uku. 0
Minä lasken eteenpäin. I-- c- g--a d- -----w-: I__ c_ g___ d_ k_______ I-a c- g-b- d- k-r-a-a- ----------------------- Ina ci gaba da kirgawa: 0
neljä, viisi, kuusi h--u,-bi--r,--h--a, h____ b_____ s_____ h-d-, b-y-r- s-i-a- ------------------- hudu, biyar, shida, 0
seitsemän, kahdeksan, yhdeksän bak-a--t--w-- --ra b_____ t_____ t___ b-k-a- t-k-a- t-r- ------------------ bakwai takwas tara 0
Minä lasken. i-a--i--a i__ k____ i-a k-r-a --------- ina kirga 0
Sinä lasket. ka -i--a k_ k____ k- k-r-a -------- ka kirga 0
Hän laskee. An --d-. A_ f____ A- f-d-. -------- An fada. 0
Yksi. Ensimmäinen. D-ya- N--f-rko. D____ N_ f_____ D-y-. N- f-r-o- --------------- Daya. Na farko. 0
Kaksi. Toinen. B-y-- Na-bi-u. B____ N_ b____ B-y-. N- b-y-. -------------- Biyu. Na biyu. 0
Kolme. Kolmas. U--. -a uk-. U___ N_ u___ U-u- N- u-u- ------------ Uku. Na uku. 0
Neljä. Neljäs. H---. -a h-du. H____ N_ h____ H-d-. N- h-d-. -------------- Hudu. Na hudu. 0
Viisi. Viides. Biy-r- ---bi--r. B_____ N_ b_____ B-y-r- N- b-y-r- ---------------- Biyar. Na biyar. 0
Kuusi. Kuudes. Sh-da- N- --i-a. S_____ N_ s_____ S-i-a- N- s-i-a- ---------------- Shida. Na shida. 0
Seitsemän. Seitsemäs. B-kw-i- N--b-k---. B______ N_ b______ B-k-a-. N- b-k-a-. ------------------ Bakwai. Na bakwai. 0
Kahdeksan. Kahdeksas. Ta-wa-.-N---akw-s. T______ N_ t______ T-k-a-. N- t-k-a-. ------------------ Takwas. Na takwas. 0
Yhdeksän. Yhdeksäs. Ta-a N- -ara. T___ N_ t____ T-r- N- t-r-. ------------- Tara Na tara. 0

Ajattelu ja kieli

Ajattelumme riippuu kielestämme. Kun ajattelemme, ”puhumme” itsemme kanssa. Siksi kielemme vaikuttaa siihen, miten näemme asiat. Voimmeko silti kaikki ajatella samoin erilaisista kielistämme huolimatta? Vai ajattelemmeko eri tavalla, koska puhumme eri tavalla? Jokaisella kansalla on oma sanavarastonsa. Joistakin kielistä puuttuu tiettyjä sanoja. On olemassa ihmisiä, jotka eivät tee eroa vihreän ja sinisen välillä. He käyttävät molemmista väreistä samaa sanaa. Ja heidän on vaikeampaa tunnistaa värejä! He eivät tunnista eri sävyjä tai välivärejä. Heidän on vaikea kuvailla värejä. Muissa kielissä on numeroille vain muutamia sanoja. Noiden kielten puhujat eivät osaa laskea kovin hyvin. Joissakin kielissä ei tunnisteta vasenta ja oikeaa . Ihmiset puhuvat siellä pohjoisesta ja etelästä, idästä ja lännestä. Heillä on erittäin hyvä kyky määritellä maantieteellinen sijainti. Mutta he eivät ymmärrä oikean ja vasemman käsitteitä. Kielemme ei toki yksin vaikuta ajatteluumme. Ympäristömme ja jokapäiväinen elämämme muovaavat myös ajatuksiamme. Mikä on siis kielen rooli? Rajoittaako se ajatuksiamme? Vai onko meillä sanoja vain sille, mitä ajattelemme? Mikä on syy ja mikä seuraus? Kaikki nämä kysymykset ovat jääneet ilman vastausta. Ne pitävät aivotutkijat ja kielitieteilijät kiireisinä. Mutta tämä asia koskee meitä kaikkia… Oletko se, mitä puhut?!