Lauseita

fi Numerot   »   hy թվեր

7 [seitsemän]

Numerot

Numerot

7 [յոթ]

7 [yot’]

թվեր

t’ver

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
Minä lasken: Ես-հա-վ-ւ- եմ: Ե_ հ______ ե__ Ե- հ-շ-ո-մ ե-: -------------- Ես հաշվում եմ: 0
Y-- has-v-m yem Y__ h______ y__ Y-s h-s-v-m y-m --------------- Yes hashvum yem
yksi, kaksi, kolme մեկ, ե----,--ր-ք մ___ ե_____ ե___ մ-կ- ե-կ-ւ- ե-ե- ---------------- մեկ, երկու, երեք 0
mek, -----, -e---’ m___ y_____ y_____ m-k- y-r-u- y-r-k- ------------------ mek, yerku, yerek’
Minä lasken kolmeen. Ես -աշվում -- --նչև եր-ք-: Ե_ հ______ ե_ մ____ ե_____ Ե- հ-շ-ո-մ ե- մ-ն-և ե-ե-ը- -------------------------- Ես հաշվում եմ մինչև երեքը: 0
Y-s --s---m -em-m-n----ev--e-ek’y Y__ h______ y__ m________ y______ Y-s h-s-v-m y-m m-n-h-y-v y-r-k-y --------------------------------- Yes hashvum yem minch’yev yerek’y
Minä lasken eteenpäin. Ես--ա---նակ-ւմ -մ հ--վե-: Ե_ շ__________ ե_ հ______ Ե- շ-ր-ւ-ա-ո-մ ե- հ-շ-ե-: ------------------------- Ես շարունակում եմ հաշվել: 0
Y---s--r-nak-m---m -a----l Y__ s_________ y__ h______ Y-s s-a-u-a-u- y-m h-s-v-l -------------------------- Yes sharunakum yem hashvel
neljä, viisi, kuusi չ-ր---հ-ն---վ-ց չ____ հ____ վ__ չ-ր-, հ-ն-, վ-ց --------------- չորս, հինգ, վեց 0
c--vo--- hing- -et-’ c_______ h____ v____ c-’-o-s- h-n-, v-t-’ -------------------- ch’vors, hing, vets’
seitsemän, kahdeksan, yhdeksän յ----ութ, -նը յ___ ո___ ի__ յ-թ- ո-թ- ի-ը ------------- յոթ, ութ, ինը 0
y--’, --’,---y y____ u___ i__ y-t-, u-’- i-y -------------- yot’, ut’, iny
Minä lasken. Ես--աշվու- -մ: Ե_ հ______ ե__ Ե- հ-շ-ո-մ ե-: -------------- Ես հաշվում եմ: 0
Yes -a----m y-m Y__ h______ y__ Y-s h-s-v-m y-m --------------- Yes hashvum yem
Sinä lasket. Դ-- հա----մ ե-: Դ__ հ______ ե__ Դ-ւ հ-շ-ո-մ ե-: --------------- Դու հաշվում ես: 0
D--h--h-u- yes D_ h______ y__ D- h-s-v-m y-s -------------- Du hashvum yes
Hän laskee. Նա-հա-վու- -: Ն_ հ______ է_ Ն- հ-շ-ո-մ է- ------------- Նա հաշվում է: 0
N- --shvu--e N_ h______ e N- h-s-v-m e ------------ Na hashvum e
Yksi. Ensimmäinen. մ-կ- -ռաջինը մ___ ա______ մ-կ- ա-ա-ի-ը ------------ մեկ- առաջինը 0
me-- a---j-ny m___ a_______ m-k- a-r-j-n- ------------- mek- arrajiny
Kaksi. Toinen. եր-ո--- ե--ր--դը ե____ - ե_______ ե-կ-ւ - ե-կ-ո-դ- ---------------- երկու - երկրորդը 0
y---u-- --rk-or-y y____ - y________ y-r-u - y-r-r-r-y ----------------- yerku - yerkrordy
Kolme. Kolmas. ե--ք - ե---րդը ե___ - ե______ ե-ե- - ե-ր-ր-ը -------------- երեք - երրորդը 0
yere-’-- y-r-o-dy y_____ - y_______ y-r-k- - y-r-o-d- ----------------- yerek’ - yerrordy
Neljä. Neljäs. չոր--- չո--որդը չ___ - չ_______ չ-ր- - չ-ր-ո-դ- --------------- չորս - չորրորդը 0
ch’-o-- ----’vo-r---y c______ - c__________ c-’-o-s - c-’-o-r-r-y --------------------- ch’vors - ch’vorrordy
Viisi. Viides. հինգ-- հին-երորդը հ___ - հ_________ հ-ն- - հ-ն-ե-ո-դ- ----------------- հինգ - հինգերորդը 0
h-ng - -i--er-rdy h___ - h_________ h-n- - h-n-e-o-d- ----------------- hing - hingerordy
Kuusi. Kuudes. վ---- -ե---որ-ը վ__ - վ________ վ-ց - վ-ց-ր-ր-ը --------------- վեց - վեցերորդը 0
ve------v-t-’y-ro--y v____ - v___________ v-t-’ - v-t-’-e-o-d- -------------------- vets’ - vets’yerordy
Seitsemän. Seitsemäs. յ-- --յոթեր--դը յ__ - յ________ յ-թ - յ-թ-ր-ր-ը --------------- յոթ - յոթերորդը 0
yo-’ - y-t-y-r-rdy y___ - y__________ y-t- - y-t-y-r-r-y ------------------ yot’ - yot’yerordy
Kahdeksan. Kahdeksas. ո-թ --ո-թերո-դը ո__ - ո________ ո-թ - ո-թ-ր-ր-ը --------------- ութ - ութերորդը 0
u-’---u-’--ro-dy u__ - u_________ u-’ - u-’-e-o-d- ---------------- ut’ - ut’yerordy
Yhdeksän. Yhdeksäs. ի--- -ն-րորդը ի___ ի_______ ի-ը- ի-ե-ո-դ- ------------- ինը- իներորդը 0
i----i--r--dy i___ i_______ i-y- i-e-o-d- ------------- iny- inerordy

Ajattelu ja kieli

Ajattelumme riippuu kielestämme. Kun ajattelemme, ”puhumme” itsemme kanssa. Siksi kielemme vaikuttaa siihen, miten näemme asiat. Voimmeko silti kaikki ajatella samoin erilaisista kielistämme huolimatta? Vai ajattelemmeko eri tavalla, koska puhumme eri tavalla? Jokaisella kansalla on oma sanavarastonsa. Joistakin kielistä puuttuu tiettyjä sanoja. On olemassa ihmisiä, jotka eivät tee eroa vihreän ja sinisen välillä. He käyttävät molemmista väreistä samaa sanaa. Ja heidän on vaikeampaa tunnistaa värejä! He eivät tunnista eri sävyjä tai välivärejä. Heidän on vaikea kuvailla värejä. Muissa kielissä on numeroille vain muutamia sanoja. Noiden kielten puhujat eivät osaa laskea kovin hyvin. Joissakin kielissä ei tunnisteta vasenta ja oikeaa . Ihmiset puhuvat siellä pohjoisesta ja etelästä, idästä ja lännestä. Heillä on erittäin hyvä kyky määritellä maantieteellinen sijainti. Mutta he eivät ymmärrä oikean ja vasemman käsitteitä. Kielemme ei toki yksin vaikuta ajatteluumme. Ympäristömme ja jokapäiväinen elämämme muovaavat myös ajatuksiamme. Mikä on siis kielen rooli? Rajoittaako se ajatuksiamme? Vai onko meillä sanoja vain sille, mitä ajattelemme? Mikä on syy ja mikä seuraus? Kaikki nämä kysymykset ovat jääneet ilman vastausta. Ne pitävät aivotutkijat ja kielitieteilijät kiireisinä. Mutta tämä asia koskee meitä kaikkia… Oletko se, mitä puhut?!