Lauseita

fi Viikonpäivät   »   sk Dni v týždni

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [deväť]

Dni v týždni

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
maanantai p----l-k p_______ p-n-e-o- -------- pondelok 0
tiistai uto-ok u_____ u-o-o- ------ utorok 0
keskiviikko s-re-a s_____ s-r-d- ------ streda 0
torstai š-----k š______ š-v-t-k ------- štvrtok 0
perjantai p--t-k p_____ p-a-o- ------ piatok 0
lauantai so-ota s_____ s-b-t- ------ sobota 0
sunnuntai ne---a n_____ n-d-ľ- ------ nedeľa 0
viikko t--deň t_____ t-ž-e- ------ týždeň 0
maanantaista sunnuntaihin o---on------d------le o_ p_______ d_ n_____ o- p-n-e-k- d- n-d-l- --------------------- od pondelka do nedele 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. P-v- -eň -e p-------. P___ d__ j_ p________ P-v- d-ň j- p-n-e-o-. --------------------- Prvý deň je pondelok. 0
Toinen päivä on tiistai. Dr--- -e--je-u---o-. D____ d__ j_ u______ D-u-ý d-ň j- u-o-o-. -------------------- Druhý deň je utorok. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. Tre---d-ň ---str---. T____ d__ j_ s______ T-e-í d-ň j- s-r-d-. -------------------- Tretí deň je streda. 0
Neljäs päivä on torstai. Štvrt--de--je--tv-t--. Š_____ d__ j_ š_______ Š-v-t- d-ň j- š-v-t-k- ---------------------- Štvrtý deň je štvrtok. 0
Viides päivä on perjantai. Pi-ty d-ň-j- pia--k. P____ d__ j_ p______ P-a-y d-ň j- p-a-o-. -------------------- Piaty deň je piatok. 0
Kuudes päivä on lauantai. Š--s-- -eň je -obot-. Š_____ d__ j_ s______ Š-e-t- d-ň j- s-b-t-. --------------------- Šiesty deň je sobota. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. Si-d-y d-ň ------e-a. S_____ d__ j_ n______ S-e-m- d-ň j- n-d-ľ-. --------------------- Siedmy deň je nedeľa. 0
Viikossa on seitsemän päivää. T---e- m--s------ní. T_____ m_ s____ d___ T-ž-e- m- s-d-m d-í- -------------------- Týždeň má sedem dní. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Pra--j-m---e--p-ť -n-. P________ l__ p__ d___ P-a-u-e-e l-n p-ť d-í- ---------------------- Pracujeme len päť dní. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovakia (1-100) MP3 slovakia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!