Lauseita

fi Talon siivous   »   bg Почистване на къщата

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [осемнайсет]

18 [osemnayset]

Почистване на къщата

[Pochistvane na kyshchata]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
Tänään on lauantai. Д-е--- -ъб--а Д___ е с_____ Д-е- е с-б-т- ------------- Днес е събота 0
Dn-- ye -ybo-a D___ y_ s_____ D-e- y- s-b-t- -------------- Dnes ye sybota
Tänään meillä on aikaa. Д-е- ни- ----е-врем-. Д___ н__ и____ в_____ Д-е- н-е и-а-е в-е-е- --------------------- Днес ние имаме време. 0
D-es-ni---m-m- v--me. D___ n__ i____ v_____ D-e- n-e i-a-e v-e-e- --------------------- Dnes nie imame vreme.
Tänään me siivoamme asunnon. Д-е----- -и-тим-жили---о. Д___ н__ ч_____ ж________ Д-е- н-е ч-с-и- ж-л-щ-т-. ------------------------- Днес ние чистим жилището. 0
Dne----e -h---im-zh--is-chet-. D___ n__ c______ z____________ D-e- n-e c-i-t-m z-i-i-h-h-t-. ------------------------------ Dnes nie chistim zhilishcheto.
Minä pesen kylpyhuoneen. Аз---стя--аня-а. А_ ч____ б______ А- ч-с-я б-н-т-. ---------------- Аз чистя банята. 0
Az-c-i-t-- --ny---. A_ c______ b_______ A- c-i-t-a b-n-a-a- ------------------- Az chistya banyata.
Minun mieheni pesee auton. М--т-м-- --е -ола--. М___ м__ м__ к______ М-я- м-ж м-е к-л-т-. -------------------- Моят мъж мие колата. 0
M--at ---h-m-- k--a-a. M____ m___ m__ k______ M-y-t m-z- m-e k-l-t-. ---------------------- Moyat myzh mie kolata.
Lapset pesevät polkupyörät. Д-ца-- --стят--елос-п----- - ---е--т-. Д_____ ч_____ в___________ / к________ Д-ц-т- ч-с-я- в-л-с-п-д-т- / к-л-л-т-. -------------------------------------- Децата чистят велосипедите / колелата. 0
Detsa---c------t-v-lo-ipedi---/--ol-lata. D______ c_______ v___________ / k________ D-t-a-a c-i-t-a- v-l-s-p-d-t- / k-l-l-t-. ----------------------------------------- Detsata chistyat velosipedite / kolelata.
Mummi kastelee kukat. Б-ба--о-и-а -вет-та. Б___ п_____ ц_______ Б-б- п-л-в- ц-е-я-а- -------------------- Баба полива цветята. 0
B--a---l--a-ts-----ta. B___ p_____ t_________ B-b- p-l-v- t-v-t-a-a- ---------------------- Baba poliva tsvetyata.
Lapset siivoavat lastenhuoneen. Д--ата -а-тр-б--т д-т---та -т-я. Д_____ р_________ д_______ с____ Д-ц-т- р-з-р-б-а- д-т-к-т- с-а-. -------------------------------- Децата разтребват детската стая. 0
D---at- --zt---v-t--et-ka-a ---ya. D______ r_________ d_______ s_____ D-t-a-a r-z-r-b-a- d-t-k-t- s-a-a- ---------------------------------- Detsata raztrebvat detskata staya.
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. Моят-м-ж ---т-еб-а бюро-о--и. М___ м__ р________ б_____ с__ М-я- м-ж р-з-р-б-а б-р-т- с-. ----------------------------- Моят мъж разтребва бюрото си. 0
Moyat--yz--ra--r------yur--o-si. M____ m___ r________ b______ s__ M-y-t m-z- r-z-r-b-a b-u-o-o s-. -------------------------------- Moyat myzh raztrebva byuroto si.
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. Аз--лагам пран----в---ра-ня--. А_ с_____ п______ в п_________ А- с-а-а- п-а-е-о в п-р-л-я-а- ------------------------------ Аз слагам прането в пералнята. 0
Az --ag-m-pr--eto v pe-a-nyata. A_ s_____ p______ v p__________ A- s-a-a- p-a-e-o v p-r-l-y-t-. ------------------------------- Az slagam praneto v peralnyata.
Minä ripustan pyykit. А----ост---м-пране--. А_ п________ п_______ А- п-о-т-р-м п-а-е-о- --------------------- Аз простирам прането. 0
Az-pr--t-r-- ---neto. A_ p________ p_______ A- p-o-t-r-m p-a-e-o- --------------------- Az prostiram praneto.
Minä silitän pyykit. Аз-----я---а--т-. А_ г____ п_______ А- г-а-я п-а-е-о- ----------------- Аз гладя прането. 0
Az g-adya--rane--. A_ g_____ p_______ A- g-a-y- p-a-e-o- ------------------ Az gladya praneto.
Ikkunat ovat likaiset. П-озорците--а ---с-и. П_________ с_ м______ П-о-о-ц-т- с- м-ъ-н-. --------------------- Прозорците са мръсни. 0
P----r--i---sa ---s--. P__________ s_ m______ P-o-o-t-i-e s- m-y-n-. ---------------------- Prozortsite sa mrysni.
Lattia on likainen. По-ъ----м---ен. П____ е м______ П-д-т е м-ъ-е-. --------------- Подът е мръсен. 0
P---- y- -r-s--. P____ y_ m______ P-d-t y- m-y-e-. ---------------- Podyt ye mrysen.
Astiat ovat likaisia. Съд-ве-- са -р--н-. С_______ с_ м______ С-д-в-т- с- м-ъ-н-. ------------------- Съдовете са мръсни. 0
Syd-ve-- s--m-----. S_______ s_ m______ S-d-v-t- s- m-y-n-. ------------------- Sydovete sa mrysni.
Kuka pesee ikkunat? Кой-ч---и -р---рцит-? К__ ч____ п__________ К-й ч-с-и п-о-о-ц-т-? --------------------- Кой чисти прозорците? 0
K-y----st---r--ort-i-e? K__ c_____ p___________ K-y c-i-t- p-o-o-t-i-e- ----------------------- Koy chisti prozortsite?
Kuka imuroi? К-й чи-т----п--хо-м-ка-ка-а? К__ ч____ с п_______________ К-й ч-с-и с п-а-о-м-к-ч-а-а- ---------------------------- Кой чисти с прахосмукачката? 0
Ko-----s-i-s-prakh----kac-kat-? K__ c_____ s p_________________ K-y c-i-t- s p-a-h-s-u-a-h-a-a- ------------------------------- Koy chisti s prakhosmukachkata?
Kuka tiskaa astiat? Ко---ие-съ-овете? К__ м__ с________ К-й м-е с-д-в-т-? ----------------- Кой мие съдовете? 0
Koy mi- s----et-? K__ m__ s________ K-y m-e s-d-v-t-? ----------------- Koy mie sydovete?

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!