Lauseita

fi Small Talk 1   »   ha Small Talk 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [ashirin]

Small Talk 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hausa Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Y- -------u-d-d-! Yi wa kanku dadi! Y- w- k-n-u d-d-! ----------------- Yi wa kanku dadi! 0
Olkaa kuin kotonanne. K- s-a--ta gi----u--e! Ku shakata gidanku ne! K- s-a-a-a g-d-n-u n-! ---------------------- Ku shakata gidanku ne! 0
Mitä te haluaisitte juoda? M- a-- s--a-sha? Me ake so a sha? M- a-e s- a s-a- ---------------- Me ake so a sha? 0
Pidättekö musiikista? K-n--------ɗ-? Kuna son kiɗa? K-n- s-n k-ɗ-? -------------- Kuna son kiɗa? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. I-a --n ---a---a-----ya Ina son kiɗan gargajiya I-a s-n k-ɗ-n g-r-a-i-a ----------------------- Ina son kiɗan gargajiya 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Ga--- -in-. Ga CD dina. G- C- d-n-. ----------- Ga CD dina. 0
Soitatteko te jotain soitinta? K-na -unn---ayan a-k-? Kuna kunna kayan aiki? K-n- k-n-a k-y-n a-k-? ---------------------- Kuna kunna kayan aiki? 0
Tässä on minun kitarani. Ga gi-- n-. Ga gita na. G- g-t- n-. ----------- Ga gita na. 0
Laulatteko te mielellänne? Ku-- so- yin-wa--? Kuna son yin waƙa? K-n- s-n y-n w-ƙ-? ------------------ Kuna son yin waƙa? 0
Onko teillä lapsia? K-n--d- ---a? Kuna da yara? K-n- d- y-r-? ------------- Kuna da yara? 0
Onko teillä koira? K--- d---ar-? Kuna da kare? K-n- d- k-r-? ------------- Kuna da kare? 0
Onko teillä kissa? Kun---- --t? Kuna da cat? K-n- d- c-t- ------------ Kuna da cat? 0
Tässä ovat kirjani. Ga -i---f-i n-. Ga littafai na. G- l-t-a-a- n-. --------------- Ga littafai na. 0
Luen juuri tätä kirjaa. I-- ----nta ----an li---f---------u. Ina karanta wannan littafin a yanzu. I-a k-r-n-a w-n-a- l-t-a-i- a y-n-u- ------------------------------------ Ina karanta wannan littafin a yanzu. 0
Mitä te luette mielellänne? Me-kuk- -o--kar--t-wa? Me kuke son karantawa? M- k-k- s-n k-r-n-a-a- ---------------------- Me kuke son karantawa? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? K-n- s-- zuwa was-n----i--a-o? Kuna son zuwa wasan kwaikwayo? K-n- s-n z-w- w-s-n k-a-k-a-o- ------------------------------ Kuna son zuwa wasan kwaikwayo? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Ku-- so- z--a --d-n wa-a--k---kw-y-? Kuna son zuwa gidan wasan kwaikwayo? K-n- s-n z-w- g-d-n w-s-n k-a-k-a-o- ------------------------------------ Kuna son zuwa gidan wasan kwaikwayo? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Ku-a s-n ---a-wa-a--op-ra? Kuna son zuwa wasan opera? K-n- s-n z-w- w-s-n o-e-a- -------------------------- Kuna son zuwa wasan opera? 0

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!