Lauseita

fi Small Talk 1   »   hu Rövid párbeszédek 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [húsz]

Rövid párbeszédek 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi unkari Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Hely-z-- --gát-ké-ye-embe! H_______ m____ k__________ H-l-e-z- m-g-t k-n-e-e-b-! -------------------------- Helyezze magát kényelembe! 0
Olkaa kuin kotonanne. É---ze m--át-úg-- m----o-th-n! É_____ m____ ú___ m___ o______ É-e-z- m-g-t ú-y- m-n- o-t-o-! ------------------------------ Érezze magát úgy, mint otthon! 0
Mitä te haluaisitte juoda? M-t-szer--ne---n-? M__ s_______ i____ M-t s-e-e-n- i-n-? ------------------ Mit szeretne inni? 0
Pidättekö musiikista? Sz-re-i --ze-é-? S______ a z_____ S-e-e-i a z-n-t- ---------------- Szereti a zenét? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. A k---szi-u------t-----ete-. A k_________ z____ s________ A k-a-s-i-u- z-n-t s-e-e-e-. ---------------------------- A klasszikus zenét szeretem. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. I-t vann-k --C--im. I__ v_____ a C_____ I-t v-n-a- a C---m- ------------------- Itt vannak a CD-im. 0
Soitatteko te jotain soitinta? J--s-ik ö- --lam---en ----s---e-? J______ ö_ v_________ h__________ J-t-z-k ö- v-l-m-l-e- h-n-s-e-e-? --------------------------------- Játszik ön valamilyen hangszeren? 0
Tässä on minun kitarani. I------ ----t--om. I__ v__ a g_______ I-t v-n a g-t-r-m- ------------------ Itt van a gitárom. 0
Laulatteko te mielellänne? S-ere----eke---? S_____ é________ S-e-e- é-e-e-n-? ---------------- Szeret énekelni? 0
Onko teillä lapsia? V--n-k----rme-ei? V_____ g_________ V-n-a- g-e-m-k-i- ----------------- Vannak gyermekei? 0
Onko teillä koira? V-n k--y-j-? V__ k_______ V-n k-t-á-a- ------------ Van kutyája? 0
Onko teillä kissa? V-n -a-s-á-a? V__ m________ V-n m-c-k-j-? ------------- Van macskája? 0
Tässä ovat kirjani. I-- -a--a--a k-n--eim. I__ v_____ a k________ I-t v-n-a- a k-n-v-i-. ---------------------- Itt vannak a könyveim. 0
Luen juuri tätä kirjaa. É--en e-t a ---y--- -lva-o-. É____ e__ a k______ o_______ É-p-n e-t a k-n-v-t o-v-s-m- ---------------------------- Éppen ezt a könyvet olvasom. 0
Mitä te luette mielellänne? Mit-ol----szív-sen? M__ o____ s________ M-t o-v-s s-í-e-e-? ------------------- Mit olvas szívesen? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? S-ívesen-m--- ko-c--t-e? S_______ m___ k_________ S-í-e-e- m-g- k-n-e-t-e- ------------------------ Szívesen megy koncertre? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Szí-e-e--megy-sz--h--b-? S_______ m___ s_________ S-í-e-e- m-g- s-í-h-z-a- ------------------------ Szívesen megy színházba? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Szív-sen -e---oper-b-? S_______ m___ o_______ S-í-e-e- m-g- o-e-á-a- ---------------------- Szívesen megy operába? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + unkari (1-100) MP3 unkari (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!