Lauseita

fi Kaupungissa   »   uz Shaharda

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [yigirma besh]

Shaharda

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi uzbekki Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Me-----z-lga bo--o--h-m--. M__ v_______ b____________ M-n v-k-a-g- b-r-o-c-i-a-. -------------------------- Men vokzalga bormoqchiman. 0
Tahdon lentokentälle. Me- -e-o--rt-- b-r-oqchi--n. M__ a_________ b____________ M-n a-r-p-r-g- b-r-o-c-i-a-. ---------------------------- Men aeroportga bormoqchiman. 0
Tahdon keskustaan. Men s----r-m--kazi---b-r----hi---. M__ s_____ m________ b____________ M-n s-a-a- m-r-a-i-a b-r-o-c-i-a-. ---------------------------------- Men shahar markaziga bormoqchiman. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Te--r-ol -ta-s------- -a---- ----m-bol--i? T_______ s___________ q_____ o____ b______ T-m-r-o- s-a-s-y-s-g- q-n-a- o-s-m b-l-d-? ------------------------------------------ Temiryol stansiyasiga qanday otsam boladi? 0
Miten pääsen lentokentälle? Ae-----tg- q-nd-- -orish -u-k--? A_________ q_____ b_____ m______ A-r-p-r-g- q-n-a- b-r-s- m-m-i-? -------------------------------- Aeroportga qanday borish mumkin? 0
Miten pääsen keskustaan? Sh--a- m-rk-z-g--qa-----b-rish-mu---n? S_____ m________ q_____ b_____ m______ S-a-a- m-r-a-i-a q-n-a- b-r-s- m-m-i-? -------------------------------------- Shahar markaziga qanday borish mumkin? 0
Tarvitsen taksin. Me-g- tak-i -e-a-. M____ t____ k_____ M-n-a t-k-i k-r-k- ------------------ Menga taksi kerak. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. M-ng- s-a-a- -aritas--ke--k. M____ s_____ x_______ k_____ M-n-a s-a-a- x-r-t-s- k-r-k- ---------------------------- Menga shahar xaritasi kerak. 0
Tarvitsen hotellin. me--- -e-m---o-a ker-k m____ m_________ k____ m-n-a m-h-o-x-n- k-r-k ---------------------- menga mehmonxona kerak 0
Tahtoisin vuokrata auton. M-n --s-in- --a-aga-----q------. M__ m______ i______ o___________ M-n m-s-i-a i-a-a-a o-m-q-h-m-n- -------------------------------- Men mashina ijaraga olmoqchiman. 0
Tässä on luottokorttini. Mana me---g k-e-it -a-ta-. M___ m_____ k_____ k______ M-n- m-n-n- k-e-i- k-r-a-. -------------------------- Mana mening kredit kartam. 0
Tässä on ajokorttini. Ma-a---ning haydov-h-l-k --v--n----. M___ m_____ h___________ g__________ M-n- m-n-n- h-y-o-c-i-i- g-v-h-o-a-. ------------------------------------ Mana mening haydovchilik guvohnomam. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? S-ahar-a-----ni-----s- k---k? S_______ n_____ k_____ k_____ S-a-a-d- n-m-n- k-r-s- k-r-k- ----------------------------- Shaharda nimani korish kerak? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. E--- shah-r-a b---ng. E___ s_______ b______ E-k- s-a-a-g- b-r-n-. --------------------- Eski shaharga boring. 0
Tehkää kiertoajelu. Sh-ha----sa-oh-t-qil-n-. S_______ s______ q______ S-a-a-g- s-y-h-t q-l-n-. ------------------------ Shaharga sayohat qiling. 0
Menkää satamaan. P---g- b--i--. P_____ b______ P-r-g- b-r-n-. -------------- Portga boring. 0
Tehkää satamakierros. P--tga--a--h---q-lin-. P_____ s______ q______ P-r-g- s-y-h-t q-l-n-. ---------------------- Portga sayohat qiling. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Y--- qa-day-d---a--a-saz--o- ---lar --r? Y___ q_____ d_______ s______ j_____ b___ Y-n- q-n-a- d-q-a-g- s-z-v-r j-y-a- b-r- ---------------------------------------- Yana qanday diqqatga sazovor joylar bor? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 uzbekki (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!