Lauseita

fi Julkinen paikallisliikenne   »   uz Mahalliy jamoat transporti

36 [kolmekymmentäkuusi]

Julkinen paikallisliikenne

Julkinen paikallisliikenne

36 [ottiz olti]

Mahalliy jamoat transporti

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi uzbekki Toista Lisää
Missä on bussipysäkki? Av--bus---k-ti--a-e---? A______ b_____ q_______ A-t-b-s b-k-t- q-y-r-a- ----------------------- Avtobus bekati qayerda? 0
Mikä bussi ajaa keskustaan? Q---i a--ob------ka--- bo----? Q____ a______ m_______ b______ Q-y-i a-t-b-s m-r-a-g- b-r-d-? ------------------------------ Qaysi avtobus markazga boradi? 0
Minkä bussilinjan minun pitäisi ottaa? Q-ysi-q-tor-i-ol-shim -er-k? Q____ q______ o______ k_____ Q-y-i q-t-r-i o-i-h-m k-r-k- ---------------------------- Qaysi qatorni olishim kerak? 0
Pitääkö minun vaihtaa bussia? Bo-hq- a-to-usg- ot-rish-m ker--m-? B_____ a________ o________ k_______ B-s-q- a-t-b-s-a o-i-i-h-m k-r-k-i- ----------------------------------- Boshqa avtobusga otirishim kerakmi? 0
Missä minun pitää vaihtaa bussia? M-----ye-d- p------i-a-mas-tirs-- -ola-i? M__ q______ p_______ a___________ b______ M-n q-y-r-a p-y-z-n- a-m-s-t-r-a- b-l-d-? ----------------------------------------- Men qayerda poyezdni almashtirsam boladi? 0
Mitä yksi lippu maksaa? B-letni-- na-----an-ha? B________ n____ q______ B-l-t-i-g n-r-i q-n-h-? ----------------------- Biletning narxi qancha? 0
Kuinka monta pysäkkiä on keskustaan? Mar-azg---ec-- bek-- b--? M_______ n____ b____ b___ M-r-a-g- n-c-a b-k-t b-r- ------------------------- Markazga necha bekat bor? 0
Teidän täytyy jäädä tässä pois. Bu-erdan --sh-sh---iz--e--k. B_ e____ t___________ k_____ B- e-d-n t-s-i-h-n-i- k-r-k- ---------------------------- Bu erdan tushishingiz kerak. 0
Teidän täytyy jäädä takana pois. O----tomo--a--c-i-----k-r-k. O___ t_______ c______ k_____ O-q- t-m-n-a- c-i-i-h k-r-k- ---------------------------- Orqa tomondan chiqish kerak. 0
Seuraava metro tulee 5 minuutin päästä. K-y---i -etro-5 da----da-----d-. K______ m____ 5 d_______ k______ K-y-n-i m-t-o 5 d-q-q-d- k-l-d-. -------------------------------- Keyingi metro 5 daqiqada keladi. 0
Seuraava raitiovaunu tulee 10 minuutin päästä. K-y-n-i-t-am-ay------q--ada ke----. K______ t______ 1_ d_______ k______ K-y-n-i t-a-v-y 1- d-q-q-d- k-l-d-. ----------------------------------- Keyingi tramvay 10 daqiqada keladi. 0
Seuraava bussi tulee 15 minuutin päästä. K-yi-gi a-------1- -a-----a-keladi. K______ a______ 1_ d_______ k______ K-y-n-i a-t-b-s 1- d-q-q-d- k-l-d-. ----------------------------------- Keyingi avtobus 15 daqiqada keladi. 0
Milloin viimeinen metro menee? O-ir----et---qac----ke-ad-? O_____ m____ q_____ k______ O-i-g- m-t-o q-c-o- k-t-d-? --------------------------- Oxirgi metro qachon ketadi? 0
Milloin viimeinen raitiovaunu menee? O--rgi tramv-- -a-h-n-jo-aydi? O_____ t______ q_____ j_______ O-i-g- t-a-v-y q-c-o- j-n-y-i- ------------------------------ Oxirgi tramvay qachon jonaydi? 0
Milloin viimeinen bussi menee? Ox--gi-a--o--- -a-h-- jo--ydi? O_____ a______ q_____ j_______ O-i-g- a-t-b-s q-c-o- j-n-y-i- ------------------------------ Oxirgi avtobus qachon jonaydi? 0
Onko teillä matkalippua? Si-d------t- bo---? S____ c_____ b_____ S-z-a c-i-t- b-r-i- ------------------- Sizda chipta bormi? 0
Matkalippua? – Ei, minulla ei ole matkalippua. C---t-mi?-- Y-q--m-n-a--e-h -im -oq. C________ - Y___ m____ h___ k__ y___ C-i-t-m-? - Y-q- m-n-a h-c- k-m y-q- ------------------------------------ Chiptami? - Yoq, menda hech kim yoq. 0
Sitten teidän täytyy maksaa sakko. Ke-i--ja---a---l--hi-------rak. K____ j_____ t__________ k_____ K-y-n j-r-m- t-l-s-i-g-z k-r-k- ------------------------------- Keyin jarima tolashingiz kerak. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 uzbekki (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielen kehitys

On selvää, miksi puhumme toisillemme. Haluamme vaihtaa ideoita ja ymmärtää toinen toisiamme. Toisaalta on vähemmän selvää, miten kieli tarkasti ottaen syntyi. Siitä on olemassa monenlaisia teorioita. Varmaa on se, että kieli on hyvin vanha ilmiö. Puhumista varten tarvittiin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Ne olivat meille välttämättömiä äänen muodostamiseksi. Jopa neanderthalinihmiset kykenivät käyttämään ääntään. Sillä tavoin he kykenivät erottautumaan eläimistä. Sen lisäksi kuuluva, vahva ääni oli tärkeä puolustautumisen kannalta. Sillä ihminen kykeni uhkaamaan tai pelottelemaan vihollisia. Tuolloin oli jo työkaluja, ja tuli oli keksitty. Tämä tieto piti välittää edelleen jollakin tavoin. Puhe oli myös tärkeää metsästettäessä ryhmissä. Niinkin varhain kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisten kesken oli yksinkertaista ymmärtämystä. Ensimmäiset kielelliset elementit olivat merkkejä ja eleitä. Mutta ihmiset halusivat kyetä kommunikoimaan myös pimeässä. Vielä tärkeämpää oli kyetä myös puhumaan keskenään katsomatta toisiinsa. Sen vuoksi kehittyi ääni, joka korvasi eleet. Nykyisen käsityksen mukainen kieli on ainakin 50 000 vuotta vanha. Kun homo sapiens lähti Afrikasta, hän levitti kielen ympäri maailman. Kielet erottuivat toisistaan eri alueilla. Toisin sanoen eri kieliperheet syntyivät. Ne käsittivät kuitenkin vain kielijärjestelmän perusosat. Ensimmäiset kielet olivat paljon nykyisiä yksinkertaisempia. Ne kehittyivät kieliopiltaan, ääneiltään ja merkitykseltään. Voisi sanoa, että eri kielillä on erilaisia ratkaisuja. Ongelma oli kuitenkin aina sama: Miten ilmaisen ajatuksiani?