Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   uz Ishlamoq

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [ellik besh]

Ishlamoq

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi uzbekki Toista Lisää
Mitä teette työksenne? Ya-has- uc--n----a -sh --l-si-? Y______ u____ n___ i__ q_______ Y-s-a-h u-h-n n-m- i-h q-l-s-z- ------------------------------- Yashash uchun nima ish qilasiz? 0
Mieheni on lääkäri. E--m-in--kasb- s---o--r. E_______ k____ s________ E-i-n-n- k-s-i s-i-o-o-. ------------------------ Erimning kasbi shifokor. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. M-n-ha-------bo-ib-y---- -a---a --hlay-a-. M__ h_______ b____ y____ v_____ i_________ M-n h-m-h-r- b-l-b y-r-m v-q-d- i-h-a-m-n- ------------------------------------------ Men hamshira bolib yarim vaqtda ishlayman. 0
Pian saamme eläkettä. T-----ad--pe--iya--l-mi-. T__ o____ p______ o______ T-z o-a-a p-n-i-a o-a-i-. ------------------------- Tez orada pensiya olamiz. 0
Mutta verot ovat korkeita. Ammo ---i--a-------i. A___ s_______ y______ A-m- s-l-q-a- y-q-r-. --------------------- Ammo soliqlar yuqori. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. V--sog-i- --g-rt--i-yuq--i. V_ s_____ s________ y______ V- s-g-i- s-g-r-a-i y-q-r-. --------------------------- Va sogliq sugurtasi yuqori. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Siz --ma-b-l----i xohla--iz? S__ n___ b_______ x_________ S-z n-m- b-l-s-n- x-h-a-s-z- ---------------------------- Siz nima bolishni xohlaysiz? 0
Haluan tulla insinööriksi. M-n --han--s-b--ishn---ohlay--n. M__ m_______ b_______ x_________ M-n m-h-n-i- b-l-s-n- x-h-a-m-n- -------------------------------- Men muhandis bolishni xohlayman. 0
Haluan opiskella yliopistossa. Men-u-ivers-----a oqim-------n. M__ u____________ o____________ M-n u-i-e-s-t-t-a o-i-o-c-i-a-. ------------------------------- Men universitetda oqimoqchiman. 0
Olen harjoittelija. M-- ---jy-rm-n. M__ s__________ M-n s-a-y-r-a-. --------------- Men stajyorman. 0
En tienaa paljon. Men k---mao-h olm--m--. M__ k__ m____ o________ M-n k-p m-o-h o-m-y-a-. ----------------------- Men kop maosh olmayman. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. Men---ri----a-ali-ot --tay-pma-. M__ x______ a_______ o__________ M-n x-r-j-a a-a-i-o- o-t-y-p-a-. -------------------------------- Men xorijda amaliyot o‘tayapman. 0
Tuo on pomoni. b- -e-i-g ----yinim b_ m_____ x________ b- m-n-n- x-j-y-n-m ------------------- bu mening xojayinim 0
Minulla on mukavia työkavereita. M---ng-ya--hi -a-k---lar-m--o-. M_____ y_____ h___________ b___ M-n-n- y-x-h- h-m-a-b-a-i- b-r- ------------------------------- Mening yaxshi hamkasblarim bor. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. Bi- -a--do---tus-li- payti-----hx----- b-ram-z. B__ h__ d___ t______ p______ o________ b_______ B-z h-r d-i- t-s-l-k p-y-i-a o-h-o-a-a b-r-m-z- ----------------------------------------------- Biz har doim tushlik paytida oshxonaga boramiz. 0
Etsin työpaikkaa. Me- ----qidi-yapman. M__ j__ q___________ M-n j-y q-d-r-a-m-n- -------------------- Men joy qidiryapman. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. M-- --r --ld---b-ri-i-hs----n. M__ b__ y_____ b___ i_________ M-n b-r y-l-a- b-r- i-h-i-m-n- ------------------------------ Men bir yildan beri ishsizman. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. Bu m-ml--a----is---zl-r--ud- ---. B_ m_________ i________ j___ k___ B- m-m-a-a-d- i-h-i-l-r j-d- k-p- --------------------------------- Bu mamlakatda ishsizlar juda kop. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 uzbekki (1-100)
Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?