Lauseita

fi Kieltomuoto 2   »   eo Neado 2

65 [kuusikymmentäviisi]

Kieltomuoto 2

Kieltomuoto 2

65 [sesdek kvin]

Neado 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Onko tämä sormus kallis? Ĉu-l--rin-o--u-t--os---? Ĉ_ l_ r____ m___________ Ĉ- l- r-n-o m-l-e-o-t-s- ------------------------ Ĉu la ringo multekostas? 0
Ei, se maksaa vain sata euroa. N---ĝ--k--tas-nu---e-t -ŭ-o--. N__ ĝ_ k_____ n__ c___ e______ N-, ĝ- k-s-a- n-r c-n- e-r-j-. ------------------------------ Ne, ĝi kostas nur cent eŭrojn. 0
Mutta minulla on vain viisikymmentä. S---m---avas--u--kvi-dek. S__ m_ h____ n__ k_______ S-d m- h-v-s n-r k-i-d-k- ------------------------- Sed mi havas nur kvindek. 0
Oletko jo valmis? Ĉu----j-- --et-s? Ĉ_ v_ j__ p______ Ĉ- v- j-m p-e-a-? ----------------- Ĉu vi jam pretas? 0
Ei, en vielä. N-, an--raŭ --. N__ a______ n__ N-, a-k-r-ŭ n-. --------------- Ne, ankoraŭ ne. 0
Mutta olen kohta valmis. Sed mi-bal--ŭ-pr--o-. S__ m_ b_____ p______ S-d m- b-l-a- p-e-o-. --------------------- Sed mi baldaŭ pretos. 0
Haluaisitko vielä keittoa? Ĉu v- ---u---li--- -u--? Ĉ_ v_ ŝ____ p__ d_ s____ Ĉ- v- ŝ-t-s p-i d- s-p-? ------------------------ Ĉu vi ŝatus pli da supo? 0
Ei, en halua enää. Ne--m--n- -o-a--pl-. N__ m_ n_ v____ p___ N-, m- n- v-l-s p-i- -------------------- Ne, mi ne volas pli. 0
Mutta haluaisin vielä jäätelön. S-d p-ia- gla---ĵ--. S__ p____ g_________ S-d p-i-n g-a-i-ĵ-n- -------------------- Sed plian glaciaĵon. 0
Oletko asunut kauan täällä? Ĉ--d- ---g---i----------ti-? Ĉ_ d_ l____ v_ l____ ĉ______ Ĉ- d- l-n-e v- l-ĝ-s ĉ---i-? ---------------------------- Ĉu de longe vi loĝas ĉi-tie? 0
En, vasta kuukauden. Ne--d----r--nu---na-o. N__ d_ n__ u__ m______ N-, d- n-r u-u m-n-t-. ---------------------- Ne, de nur unu monato. 0
Mutta tunnen jo paljon ihmisiä. S-d mi-j----on-s m--ta-- h--ojn. S__ m_ j__ k____ m______ h______ S-d m- j-m k-n-s m-l-a-n h-m-j-. -------------------------------- Sed mi jam konas multajn homojn. 0
Lähdetkö huomenna kotiin? Ĉ--vi -e----s-he-men -org--? Ĉ_ v_ v______ h_____ m______ Ĉ- v- v-t-r-s h-j-e- m-r-a-? ---------------------------- Ĉu vi veturos hejmen morgaŭ? 0
En, vasta viikonloppuna. Ne- n-- ĉi-t-un-s--aj--ino-. N__ n__ ĉ______ s___________ N-, n-r ĉ---i-n s-m-j-f-n-n- ---------------------------- Ne, nur ĉi-tiun semajnfinon. 0
Mutta tulen jo sunnuntaina takaisin. Sed-mi ----reve--- -------n. S__ m_ j__ r______ d________ S-d m- j-m r-v-n-s d-m-n-o-. ---------------------------- Sed mi jam revenos dimanĉon. 0
Onko tyttäresi jo aikuinen? Ĉ- --- -i---- -st-- pl-n---ska? Ĉ_ v__ f_____ e____ p__________ Ĉ- v-a f-l-n- e-t-s p-e-k-e-k-? ------------------------------- Ĉu via filino estas plenkreska? 0
Ei, hän on vasta seitsemäntoista. Ne---i --ta- nu---eks--j-ra. N__ ŝ_ e____ n__ d__________ N-, ŝ- e-t-s n-r d-k-e-j-r-. ---------------------------- Ne, ŝi estas nur deksepjara. 0
Mutta hänellä on jo poikaystävä. S-- ŝ--j-- --va- --r--i-on. S__ ŝ_ j__ h____ k_________ S-d ŝ- j-m h-v-s k-r-m-k-n- --------------------------- Sed ŝi jam havas koramikon. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + esperanto (1-100) MP3 esperanto (1-100)
Videota ei löytynyt!

Mitä sanat kertovat meille

Maailmassa on monia miljoonia kirjoja. Tähän mennessä kirjoitettujen kirjojen määrää ei tiedetä. Suuri määrä tietoa on tallennettu näihin kirjoihin. Jos joku lukisi ne kaikki, hän tietäisi paljon elämästä. Kirjat nimittäin osoittavat meille, miten maailma muuttuu. Jokaisella aikakaudella on omat kirjansa. Lukemalla niitä pääsee selville siitä, mikä on tärkeää ihmisille. Valitettavasti kukaan ei voi lukea kaikkia kirjoja. Mutta nykyaikainen teknologia voi auttaa analysoimaan kirjoja. Digitalisoimalla kirjat voidaan tallentaa datan tavoin. Sen jälkeen sisältöä voidaan analysoida. Tällä tavoin kielentutkijat näkevät, miten kieli on muuttunut. On jopa mielenkiintoisempaa laskea sanojen esiintymistiheyttä. Sillä tavalla voidaan löytää joidenkin asioiden merkitys. Tiedemiehet tutkivat yli viisi miljoonaa kirjaa. Kirjat olivat viimeisiltä viideltä vuosisadalta. Kaikkiaan 500 miljardia sanaa analysoitiin. Sanojen toistumistiheys osoittaa, miten ihmiset elivät silloin ja nyt. Ajatukset ja suuntaukset heijastuvat kieleen. Sana men (miehet) on esimerkiksi menettänyt hiukan merkitystään. Sitä käytetään nykyisin aiempaa vähemmän. Sana women (naiset) toistuu sen sijaan huomattavasti useammin. Sanoja katsomalla voi myös nähdä, mitä syömme mieluusti. Sana ice cream (jäätelö) oli hyvin tärkeä 1950-luvulla. Sen jälkeen sanat pizza ja pasta tulivat suosituiksi. Käsite sushi on ollut tärkeä muutaman vuoden ajan. Hyviä uutisia kaikille kielten harrastajille… Kielemme saa lisää sanoja joka vuosi!