Lauseita

fi Kieltomuoto 2   »   nl Ontkenning 2

65 [kuusikymmentäviisi]

Kieltomuoto 2

Kieltomuoto 2

65 [vijfenzestig]

Ontkenning 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Onko tämä sormus kallis? I--d---in- duu-? I_ d_ r___ d____ I- d- r-n- d-u-? ---------------- Is de ring duur? 0
Ei, se maksaa vain sata euroa. N--, hij---s--ma-r-ho-der--eu-o. N___ h__ k___ m___ h______ e____ N-e- h-j k-s- m-a- h-n-e-d e-r-. -------------------------------- Nee, hij kost maar honderd euro. 0
Mutta minulla on vain viisikymmentä. Maa--ik -eb e- -------jf---. M___ i_ h__ e_ m___ v_______ M-a- i- h-b e- m-a- v-j-t-g- ---------------------------- Maar ik heb er maar vijftig. 0
Oletko jo valmis? Ben je--l -la--? B__ j_ a_ k_____ B-n j- a- k-a-r- ---------------- Ben je al klaar? 0
Ei, en vielä. N------g -iet. N___ n__ n____ N-e- n-g n-e-. -------------- Nee, nog niet. 0
Mutta olen kohta valmis. Maa--i--b-n zo---aar. M___ i_ b__ z_ k_____ M-a- i- b-n z- k-a-r- --------------------- Maar ik ben zo klaar. 0
Haluaisitko vielä keittoa? W-l-je -og -o--? W__ j_ n__ s____ W-l j- n-g s-e-? ---------------- Wil je nog soep? 0
Ei, en halua enää. N-e, i- -i--er g--n-m-e-. N___ i_ w__ e_ g___ m____ N-e- i- w-l e- g-e- m-e-. ------------------------- Nee, ik wil er geen meer. 0
Mutta haluaisin vielä jäätelön. M------- ----e---i----. M___ n__ w__ e__ i_____ M-a- n-g w-l e-n i-s-e- ----------------------- Maar nog wel een ijsje. 0
Oletko asunut kauan täällä? W--- je-hi---a- ----? W___ j_ h___ a_ l____ W-o- j- h-e- a- l-n-? --------------------- Woon je hier al lang? 0
En, vasta kuukauden. N--,-pa----n ---n-. N___ p__ e__ m_____ N-e- p-s e-n m-a-d- ------------------- Nee, pas een maand. 0
Mutta tunnen jo paljon ihmisiä. Ma-r ----en-al -----m---e-. M___ i_ k__ a_ v___ m______ M-a- i- k-n a- v-e- m-n-e-. --------------------------- Maar ik ken al veel mensen. 0
Lähdetkö huomenna kotiin? Ga-je -or--- -a---h--s? G_ j_ m_____ n___ h____ G- j- m-r-e- n-a- h-i-? ----------------------- Ga je morgen naar huis? 0
En, vasta viikonloppuna. N-e,-pas--- -----ee----. N___ p__ i_ h__ w_______ N-e- p-s i- h-t w-e-e-d- ------------------------ Nee, pas in het weekend. 0
Mutta tulen jo sunnuntaina takaisin. M-a-------- ---da--a---erug. M___ i_ k__ z_____ a_ t_____ M-a- i- k-m z-n-a- a- t-r-g- ---------------------------- Maar ik kom zondag al terug. 0
Onko tyttäresi jo aikuinen? Is j- d----er al v-l-a-s--? I_ j_ d______ a_ v_________ I- j- d-c-t-r a- v-l-a-s-n- --------------------------- Is je dochter al volwassen? 0
Ei, hän on vasta seitsemäntoista. Ne-, -e--- p---zeve-----. N___ z_ i_ p__ z_________ N-e- z- i- p-s z-v-n-i-n- ------------------------- Nee, ze is pas zeventien. 0
Mutta hänellä on jo poikaystävä. Ma-r-ze he-f- al---n--r----. M___ z_ h____ a_ e__ v______ M-a- z- h-e-t a- e-n v-i-n-. ---------------------------- Maar ze heeft al een vriend. 0

Mitä sanat kertovat meille

Maailmassa on monia miljoonia kirjoja. Tähän mennessä kirjoitettujen kirjojen määrää ei tiedetä. Suuri määrä tietoa on tallennettu näihin kirjoihin. Jos joku lukisi ne kaikki, hän tietäisi paljon elämästä. Kirjat nimittäin osoittavat meille, miten maailma muuttuu. Jokaisella aikakaudella on omat kirjansa. Lukemalla niitä pääsee selville siitä, mikä on tärkeää ihmisille. Valitettavasti kukaan ei voi lukea kaikkia kirjoja. Mutta nykyaikainen teknologia voi auttaa analysoimaan kirjoja. Digitalisoimalla kirjat voidaan tallentaa datan tavoin. Sen jälkeen sisältöä voidaan analysoida. Tällä tavoin kielentutkijat näkevät, miten kieli on muuttunut. On jopa mielenkiintoisempaa laskea sanojen esiintymistiheyttä. Sillä tavalla voidaan löytää joidenkin asioiden merkitys. Tiedemiehet tutkivat yli viisi miljoonaa kirjaa. Kirjat olivat viimeisiltä viideltä vuosisadalta. Kaikkiaan 500 miljardia sanaa analysoitiin. Sanojen toistumistiheys osoittaa, miten ihmiset elivät silloin ja nyt. Ajatukset ja suuntaukset heijastuvat kieleen. Sana men (miehet) on esimerkiksi menettänyt hiukan merkitystään. Sitä käytetään nykyisin aiempaa vähemmän. Sana women (naiset) toistuu sen sijaan huomattavasti useammin. Sanoja katsomalla voi myös nähdä, mitä syömme mieluusti. Sana ice cream (jäätelö) oli hyvin tärkeä 1950-luvulla. Sen jälkeen sanat pizza ja pasta tulivat suosituiksi. Käsite sushi on ollut tärkeä muutaman vuoden ajan. Hyviä uutisia kaikille kielten harrastajille… Kielemme saa lisää sanoja joka vuosi!