Lauseita

fi Posessiivipronominit 2   »   ha mallakar magana 2

67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

Posessiivipronominit 2

67 [sittin da bakwai]

mallakar magana 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hausa Toista Lisää
silmälasit g--ash-n g_______ g-l-s-i- -------- gilashin 0
Hän unohti silmälasinsa. Ya-m-n-a-g-l-s-i--s-. Y_ m____ g_______ s__ Y- m-n-a g-l-s-i- s-. --------------------- Ya manta gilashin sa. 0
Missä ovat hänen lasinsa? I-- ---a-h-n---? I__ g_______ s__ I-a g-l-s-i- s-? ---------------- Ina gilashin sa? 0
kello a-o--n a_____ a-o-o- ------ agogon 0
Hänen kellonsa on rikki. Ag---- sa--- ka-ye. A_____ s_ y_ k_____ A-o-o- s- y- k-r-e- ------------------- Agogon sa ya karye. 0
Kello roikkuu seinällä. Ag-gon y----t-y--a----g-. A_____ y_ r_____ a b_____ A-o-o- y- r-t-y- a b-n-o- ------------------------- Agogon ya rataya a bango. 0
passi f--f--d-n f____ d__ f-s-o d-n --------- fasfo din 0
Hän on hävittänyt passinsa. Ya --t- f---- ---sa. Y_ b___ f____ d_____ Y- b-t- f-s-o d-n-a- -------------------- Ya bata fasfo dinsa. 0
Missä on hänen passinsa? Ina -asfo d-nsa? I__ f____ d_____ I-a f-s-o d-n-a- ---------------- Ina fasfo dinsa? 0
hän – hänen ta-- ta t_ - t_ t- - t- ------- ta - ta 0
Lapset eivät löydä vanhempiaan. Yar- b---a----i-a --------ay-n-- ba. Y___ b_ z_ s_ i__ s____ i_______ b__ Y-r- b- z- s- i-a s-m-n i-a-e-s- b-. ------------------------------------ Yara ba za su iya samun iyayensu ba. 0
Mutta tuolta vanhemmat tulevatkin! Am-- sai-iy-ye-ta------z--a! A___ s__ i_______ s___ z____ A-m- s-i i-a-e-t- s-n- z-w-! ---------------------------- Amma sai iyayenta suna zuwa! 0
te – teidän (teitittelymuoto) K----ka K_ - k_ K- - k- ------- Ka - ka 0
Millainen teidän matkanne oli, herra Müller? Yaya ---i---k---a--m M-ll--? Y___ t________ M____ M______ Y-y- t-f-y-r-u M-l-m M-l-e-? ---------------------------- Yaya tafiyarku Malam Müller? 0
Missä vaimonne on, herra Müller? In----tarka-M-. M-l-e-? I__ m______ M__ M______ I-a m-t-r-a M-. M-l-e-? ----------------------- Ina matarka Mr. Müller? 0
te – teidän (teitittelymuoto) K----ka K_ - k_ K- - k- ------- Ka - ka 0
Millainen matkanne oli, rouva Schmidt? Yaya----iyar--a---M--am--Schmi--? Y___ t______ t___ M_____ S_______ Y-y- t-f-y-r t-k- M-l-m- S-h-i-t- --------------------------------- Yaya tafiyar taku Malama Schmidt? 0
Missä miehenne on, rouva Schmidt? I----iji-k---Mrs -m-t-? I__ m_______ M__ S_____ I-a m-j-n-i- M-s S-i-h- ----------------------- Ina mijinki, Mrs Smith? 0

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!