Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   ro „a dori” ceva

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [şaptezeci]

„a dori” ceva

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Dor----s--f-ma-i? D_____ s_ f______ D-r-ţ- s- f-m-ţ-? ----------------- Doriţi să fumaţi? 0
Haluatteko tanssia? Do-iţi să -ansaţi? D_____ s_ d_______ D-r-ţ- s- d-n-a-i- ------------------ Doriţi să dansaţi? 0
Haluatteko mennä kävelylle? D--i-i -ă---rgeţi la -limbare? D_____ s_ m______ l_ p________ D-r-ţ- s- m-r-e-i l- p-i-b-r-? ------------------------------ Doriţi să mergeţi la plimbare? 0
Haluan polttaa. Vre-u--ă fu-e-. V____ s_ f_____ V-e-u s- f-m-z- --------------- Vreau să fumez. 0
Haluatko tupakan? V-e--o ţ---r-? V___ o ţ______ V-e- o ţ-g-r-? -------------- Vrei o ţigară? 0
Hän (m.) haluaa tulta. E--v--a -n --c. E_ v___ u_ f___ E- v-e- u- f-c- --------------- El vrea un foc. 0
Haluaisin juoda jotakin. Dore-c s- bea- ce-a. D_____ s_ b___ c____ D-r-s- s- b-a- c-v-. -------------------- Doresc să beau ceva. 0
Haluaisin syödä jotakin. D----c ---m-nâ-------. D_____ s_ m_____ c____ D-r-s- s- m-n-n- c-v-. ---------------------- Doresc să mănânc ceva. 0
Haluaisin levätä hieman. D-r----să ---o--h-e-c ---i-. D_____ s_ m_ o_______ p_____ D-r-s- s- m- o-i-n-s- p-ţ-n- ---------------------------- Doresc să mă odihnesc puţin. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Do---c-să--ă în-r----e--. D_____ s_ v_ î_____ c____ D-r-s- s- v- î-t-e- c-v-. ------------------------- Doresc să vă întreb ceva. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. D--e----ă -- ro----v-. D_____ s_ v_ r__ c____ D-r-s- s- v- r-g c-v-. ---------------------- Doresc să vă rog ceva. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Do-esc--- v--i---t -- ce--. D_____ s_ v_ i____ l_ c____ D-r-s- s- v- i-v-t l- c-v-. --------------------------- Doresc să vă invit la ceva. 0
Mitä haluatte? C- ---i-- -ă r-g? C_ d_____ v_ r___ C- d-r-ţ- v- r-g- ----------------- Ce doriţi vă rog? 0
Haluatteko kahvia? Dor--i---caf-a? D_____ o c_____ D-r-ţ- o c-f-a- --------------- Doriţi o cafea? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? S-- -o---i m-i-bi-e -n -e-i? S__ d_____ m__ b___ u_ c____ S-u d-r-ţ- m-i b-n- u- c-a-? ---------------------------- Sau doriţi mai bine un ceai? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. V-e---ă------- a-as-. V___ s_ m_____ a_____ V-e- s- m-r-e- a-a-ă- --------------------- Vrem să mergem acasă. 0
Haluatteko taksin? V---i-u--ta-i? V____ u_ t____ V-e-i u- t-x-? -------------- Vreţi un taxi? 0
He haluavat soittaa. Ei--o---ă-de- un--ele--n. E_ v__ s_ d__ u_ t_______ E- v-r s- d-a u- t-l-f-n- ------------------------- Ei vor să dea un telefon. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + romania (1-100) MP3 romania (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.