Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   uz sifatlar 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [etmish toqqiz]

sifatlar 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi uzbekki Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. Men-kok-----a- -i---a-. M__ k__ k_____ k_______ M-n k-k k-y-a- k-y-m-n- ----------------------- Men kok koylak kiyaman. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. M-- qiz-l -o--ak--iya-an. M__ q____ k_____ k_______ M-n q-z-l k-y-a- k-y-m-n- ------------------------- Men qizil koylak kiyaman. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. M-- y-shi- -i-os-a--n. M__ y_____ l__________ M-n y-s-i- l-b-s-a-a-. ---------------------- Men yashil libosdaman. 0
Minä ostan mustan laukun. Men--o-a--u-----o--b--l--a-. M__ q___ s____ s____ o______ M-n q-r- s-m-a s-t-b o-a-a-. ---------------------------- Men qora sumka sotib olaman. 0
Minä ostan ruskean laukun. M-n--i----ang sum-a----ib--la-a-. M__ j________ s____ s____ o______ M-n j-g-r-a-g s-m-a s-t-b o-a-a-. --------------------------------- Men jigarrang sumka sotib olaman. 0
Minä ostan valkoisen laukun. M-n-o- s-----s-tib o-am--. M__ o_ s____ s____ o______ M-n o- s-m-a s-t-b o-a-a-. -------------------------- Men oq sumka sotib olaman. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Me--a -an-i m-shi-- ke-a-. M____ y____ m______ k_____ M-n-a y-n-i m-s-i-a k-r-k- -------------------------- Menga yangi mashina kerak. 0
Minä tarvitsen nopean auton. M--ga tez ---hi-- kerak. M____ t__ m______ k_____ M-n-a t-z m-s-i-a k-r-k- ------------------------ Menga tez mashina kerak. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. M--ga-q-la- --shi-a-ke-a-. M____ q____ m______ k_____ M-n-a q-l-y m-s-i-a k-r-k- -------------------------- Menga qulay mashina kerak. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. U----d--b-r--am--r ---haydi. U y____ b__ k_____ y________ U y-r-a b-r k-m-i- y-s-a-d-. ---------------------------- U yerda bir kampir yashaydi. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. U-ye--a-se-iz --ol---s-aydi. U y____ s____ a___ y________ U y-r-a s-m-z a-o- y-s-a-d-. ---------------------------- U yerda semiz ayol yashaydi. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. U-e-d---i--- -ir ---l-y-shay-i. U e___ q____ b__ a___ y________ U e-d- q-z-q b-r a-o- y-s-a-d-. ------------------------------- U erda qiziq bir ayol yashaydi. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. Mehm--l-ri--- y-xshi--dam-a-----. M____________ y_____ o______ e___ M-h-o-l-r-m-z y-x-h- o-a-l-r e-i- --------------------------------- Mehmonlarimiz yaxshi odamlar edi. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. Me-m----r-mi- -dobl--o-am-ar -di. M____________ o_____ o______ e___ M-h-o-l-r-m-z o-o-l- o-a-l-r e-i- --------------------------------- Mehmonlarimiz odobli odamlar edi. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. Biz-in--meh-onla-i-------i---li--daml-r-e--. B______ m____________ q________ o______ e___ B-z-i-g m-h-o-l-r-m-z q-z-q-r-i o-a-l-r e-i- -------------------------------------------- Bizning mehmonlarimiz qiziqarli odamlar edi. 0
Minulla on kilttejä lapsia. Men-b-l--ar-i--a------orama-. M__ b________ y_____ k_______ M-n b-l-l-r-i y-x-h- k-r-m-n- ----------------------------- Men bolalarni yaxshi koraman. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Lek-n -o----i---ni-- -----as ---ala-i -or. L____ q_____________ y______ b_______ b___ L-k-n q-‘-h-i-a-n-n- y-r-m-s b-l-l-r- b-r- ------------------------------------------ Lekin qo‘shnilarning yaramas bolalari bor. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Fa-zan-la----i- y-x--im-? F______________ y________ F-r-a-d-a-i-g-z y-x-h-m-? ------------------------- Farzandlaringiz yaxshimi? 0

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…