Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   sk Minulý čas 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [osemdesiatjeden]

Minulý čas 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
kirjoittaa p-s-ť p____ p-s-ť ----- písať 0
Hän kirjoitti kirjeen. Pí--l -is-. P____ l____ P-s-l l-s-. ----------- Písal list. 0
Ja hän kirjoitti kortin. A-on- písala ---ľa-n--u. A o__ p_____ p__________ A o-a p-s-l- p-h-a-n-c-. ------------------------ A ona písala pohľadnicu. 0
lukea čí--ť č____ č-t-ť ----- čítať 0
Hän luki lehteä. Ćí-al --s-p--. Ć____ č_______ Ć-t-l č-s-p-s- -------------- Ćítal časopis. 0
Ja hän luki kirjan. A o-- -ítal--kn-h-. A o__ č_____ k_____ A o-a č-t-l- k-i-u- ------------------- A ona čítala knihu. 0
ottaa vzia-,-zobrať v_____ z_____ v-i-ť- z-b-a- ------------- vziať, zobrať 0
Hän otti tupakan. V----si---garetu. V___ s_ c________ V-a- s- c-g-r-t-. ----------------- Vzal si cigaretu. 0
Hän otti palan suklaata. V-ala ---k---k -ok--ády. V____ s_ k____ č________ V-a-a s- k-s-k č-k-l-d-. ------------------------ Vzala si kúsok čokolády. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. On-bo- --ver--, al--ona -o---ver--. O_ b__ n_______ a__ o__ b___ v_____ O- b-l n-v-r-ý- a-e o-a b-l- v-r-á- ----------------------------------- On bol neverný, ale ona bola verná. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. On ----leniv-- ale o-a --l-----l--n-. O_ b__ l______ a__ o__ b___ u________ O- b-l l-n-v-, a-e o-a b-l- u-i-o-n-. ------------------------------------- On bol lenivý, ale ona bola usilovná. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. O--------u---ný--al---n--b--a-bohatá. O_ b__ c________ a__ o__ b___ b______ O- b-l c-u-o-n-, a-e o-a b-l- b-h-t-. ------------------------------------- On bol chudobný, ale ona bola bohatá. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Ne--- --niaze,---- -lhy. N____ p_______ a__ d____ N-m-l p-n-a-e- a-e d-h-. ------------------------ Nemal peniaze, ale dlhy. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. Ne--- -----i--------m-l-. N____ š_______ a__ s_____ N-m-l š-a-t-e- a-e s-o-u- ------------------------- Nemal šťastie, ale smolu. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. N-mal ----ch, -le --ú-pech. N____ ú______ a__ n________ N-m-l ú-p-c-, a-e n-ú-p-c-. --------------------------- Nemal úspech, ale neúspech. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. Nebol ------n-,--l- ne-p--o-ný. N____ s________ a__ n__________ N-b-l s-o-o-n-, a-e n-s-o-o-n-. ------------------------------- Nebol spokojný, ale nespokojný. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. N-bol šťa-tn-, --- ne-ť----ý. N____ š_______ a__ n_________ N-b-l š-a-t-ý- a-e n-š-a-t-ý- ----------------------------- Nebol šťastný, ale nešťastný. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. N-b---s-mp-t---ý- --e-ne-ym--t-c--. N____ s__________ a__ n____________ N-b-l s-m-a-i-k-, a-e n-s-m-a-i-k-. ----------------------------------- Nebol sympatický, ale nesympatický. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovakia (1-100) MP3 slovakia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…