Lauseita

fi Liitepartikkelit -ko / -kö   »   ha Ƙarƙashin ƙaidodi tare da ob

93 [yhdeksänkymmentäkolme]

Liitepartikkelit -ko / -kö

Liitepartikkelit -ko / -kö

93 [tasain da uku]

Ƙarƙashin ƙaidodi tare da ob

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hausa Toista Lisää
En tiedä, rakastaako hän minua. B-n--an--ba-ko ---a ---na. B__ s___ b_ k_ y___ s_ n__ B-n s-n- b- k- y-n- s- n-. -------------------------- Ban sani ba ko yana so na. 0
En tiedä, tuleeko hän takaisin. Ban-s--i b---o---------. B__ s___ b_ k_ z__ d____ B-n s-n- b- k- z-i d-w-. ------------------------ Ban sani ba ko zai dawo. 0
En tiedä, soittaako hän minulle. B--------ba k--y--k-ra --. B__ s___ b_ k_ y_ k___ n__ B-n s-n- b- k- y- k-r- n-. -------------------------- Ban sani ba ko ya kira ni. 0
Rakastaakohan hän minua? Yan- s-n-? Y___ s____ Y-n- s-n-? ---------- Yana sona? 0
Tuleekohan hän takasin? Z-i-d-w-? Z__ d____ Z-i d-w-? --------- Zai dawo? 0
Soittaakohan hän minulle? Zai---r----? Z__ k___ n__ Z-i k-r- n-? ------------ Zai kira ni? 0
Kysyn itseltäni, ajatteleeko hän minua. I-- m-m-ki- ko ---a ----nin-. I__ m______ k_ y___ t________ I-a m-m-k-n k- y-n- t-n-n-n-. ----------------------------- Ina mamakin ko yana tunanina. 0
Kysyn itseltäni, onko hänellä joku toinen. I----a-aki--o----- -a wa--. I__ m_____ k_ y___ d_ w____ I-a m-m-k- k- y-n- d- w-n-. --------------------------- Ina mamaki ko yana da wani. 0
Kysyn itseltäni, valehteleeko hän. I-a m-m-k---ko kar-a yake--i. I__ m______ k_ k____ y___ y__ I-a m-m-k-n k- k-r-a y-k- y-. ----------------------------- Ina mamakin ko karya yake yi. 0
Ajatteleekohan hän minua? Ya-a -----i--? Y___ t________ Y-n- t-n-n-n-? -------------- Yana tunanina? 0
Onkohan hänellä joku toinen? S----ya-a -a----i? S___ y___ d_ w____ S-i- y-n- d- w-n-? ------------------ Shin yana da wani? 0
Puhuukohan hän totta? Gas-iy- yake --da? G______ y___ f____ G-s-i-a y-k- f-d-? ------------------ Gaskiya yake fada? 0
Minä epäilen, pitääkö hän minusta. I-- s-ak-a k-----a ----a d---a-ke. I__ s_____ k_ y___ s_ n_ d_ g_____ I-a s-a-k- k- y-n- s- n- d- g-s-e- ---------------------------------- Ina shakka ko yana so na da gaske. 0
Minä epäilen, kirjoittaako hän minulle. In- s-a--a ko---- r-bu-o mi-. I__ s_____ k_ z__ r_____ m___ I-a s-a-k- k- z-i r-b-t- m-n- ----------------------------- Ina shakka ko zai rubuto min. 0
Minä epäilen, meneekö hän kanssani naimisiin. I-a-s----a -- za- au-e-n-. I__ s_____ k_ z__ a___ n__ I-a s-a-k- k- z-i a-r- n-. -------------------------- Ina shakka ko zai aure ni. 0
Pitääköhän hän minusta todella? K--- t---m-----y--a -- n------as--? K___ t________ y___ s_ n_ d_ g_____ K-n- t-a-m-n-n y-n- s- n- d- g-s-e- ----------------------------------- Kuna tsammanin yana so na da gaske? 0
Kirjoittaakohan hän minulle? Z-i-ru---o---n? Z__ r_____ m___ Z-i r-b-t- m-n- --------------- Zai rubuto min? 0
Meneeköhän hän kanssani naimisiin? S--- z-- au-e n-? S___ z__ a___ n__ S-i- z-i a-r- n-? ----------------- Shin zai aure ni? 0

Miten aivot oppivat kielioppia?

Alamme oppia äidinkieltämme vauvana. Se tapahtuu automaattisesti. Emme ole tietoisia siitä. Aivojemme on kuitenkin oppiessamme suoriuduttava isosta tehtävästä. Esimerkiksi kun opimme kielioppia, niillä on paljon tehtävää. Joka päivä ne kuulevat uusia asioita. Ne saavat koko ajan uusia ärsykkeitä. Aivot eivät voi kuitenkaan käsitellä jokaista ärsykettä erikseen. Niiden on toimittava taloudellisesti. Siksi ne pyrkivät säännöllisyyteen. Aivot muistavat sen, minkä ne kuulevat usein. Ne rekisteröivät, miten usein tietty asia esiintyy. Sitten ne laativat näistä esimerkeistä kieliopillisen säännön. Lapset tietävät, onko jokin lause oikein vai ei. He eivät kuitenkaan tiedä, miksi niin on. Heidän aivonsa tietävät säännöt oppimatta niitä. Aikuiset oppivat kieliä eri lailla. He tuntevat jo oman äidinkielensä rakenteet. Nämä luovat perustan uusille kieliopin säännöille. Aikuisten pitää oppiakseen saada opetusta. Kun aivot oppivat kielioppia, se on vakiintunut järjestelmä. Sen voi nähdä esimerkiksi nomineista ja verbeistä. Ne on tallennettu aivojen eri alueille. Aivojen eri alueet ovat aktiivisia käsitellessään niitä. Yksinkertaiset säännöt opitaan myös eri lailla kuin monimutkaiset säännöt. Monimutkaisia sääntöjä käsiteltäessä useammat aivojen alueet tekevät yhteistyötä. Vielä ei ole tutkittu, miten tarkoin aivot oppivat kieliopin. Tiedämme kuitenkin, että ne voivat teoriassa oppia jokaisen kielioppisäännön…