Ordliste

nn Negation 2   »   fi Kieltomuoto 2

65 [sekstifem]

Negation 2

Negation 2

65 [kuusikymmentäviisi]

Kieltomuoto 2

Velg hvordan du vil se oversettelsen:   
Nynorsk Finnish Spel Meir
Er den ringen dyr? Onk--t--------u- k-l-i-? Onko tämä sormus kallis? O-k- t-m- s-r-u- k-l-i-? ------------------------ Onko tämä sormus kallis? 0
Nei, han kostar berre hundre euro. E---s- -ak------in-------uro-. Ei, se maksaa vain sata euroa. E-, s- m-k-a- v-i- s-t- e-r-a- ------------------------------ Ei, se maksaa vain sata euroa. 0
Men eg har berre femti. M-t-a-min-l----n vain vii-i---m-n--. Mutta minulla on vain viisikymmentä. M-t-a m-n-l-a o- v-i- v-i-i-y-m-n-ä- ------------------------------------ Mutta minulla on vain viisikymmentä. 0
Er du ferdig? Ole--- -o--a---s? Oletko jo valmis? O-e-k- j- v-l-i-? ----------------- Oletko jo valmis? 0
Nei, ikkje enno. Ei---n vielä. Ei, en vielä. E-, e- v-e-ä- ------------- Ei, en vielä. 0
Men eg er snart ferdig. M-tt--olen-ko-t--v-lmi-. Mutta olen kohta valmis. M-t-a o-e- k-h-a v-l-i-. ------------------------ Mutta olen kohta valmis. 0
Vil du ha meir suppe? Ha---i-i--o-vie-- -e-t-oa? Haluaisitko vielä keittoa? H-l-a-s-t-o v-e-ä k-i-t-a- -------------------------- Haluaisitko vielä keittoa? 0
Nei takk, eg vil ikkje ha meir. Ei, -n-halu- en--. Ei, en halua enää. E-, e- h-l-a e-ä-. ------------------ Ei, en halua enää. 0
Men eg vil ha meir is. M-tt---al-aisin v-e---j----l-n. Mutta haluaisin vielä jäätelön. M-t-a h-l-a-s-n v-e-ä j-ä-e-ö-. ------------------------------- Mutta haluaisin vielä jäätelön. 0
Har du budd her lenge? O-e-k--as--u- ka--- t--llä? Oletko asunut kauan täällä? O-e-k- a-u-u- k-u-n t-ä-l-? --------------------------- Oletko asunut kauan täällä? 0
Nei, berre ein månad. E-,-vast- kuuk--d--. En, vasta kuukauden. E-, v-s-a k-u-a-d-n- -------------------- En, vasta kuukauden. 0
Men eg kjenner mange folk alt. M-----tun--- j--p-l-on ---isi-. Mutta tunnen jo paljon ihmisiä. M-t-a t-n-e- j- p-l-o- i-m-s-ä- ------------------------------- Mutta tunnen jo paljon ihmisiä. 0
Køyrer du heim i morgon? Lä--et-- ----e-na k--iin? Lähdetkö huomenna kotiin? L-h-e-k- h-o-e-n- k-t-i-? ------------------------- Lähdetkö huomenna kotiin? 0
Nei, ikkje før i helga. E-- v-s-- ---konl---u--. En, vasta viikonloppuna. E-, v-s-a v-i-o-l-p-u-a- ------------------------ En, vasta viikonloppuna. 0
Men eg kjem tilbake alt på sundagen. Mu--a --le- jo-sunnu--a--- tak-i-i-. Mutta tulen jo sunnuntaina takaisin. M-t-a t-l-n j- s-n-u-t-i-a t-k-i-i-. ------------------------------------ Mutta tulen jo sunnuntaina takaisin. 0
Er dottera di vaksen? On----y-t--es- -o -i--i-en? Onko tyttäresi jo aikuinen? O-k- t-t-ä-e-i j- a-k-i-e-? --------------------------- Onko tyttäresi jo aikuinen? 0
Nei, ho er berre sytten. E-,-----on --s-a s-i--e-än--is--. Ei, hän on vasta seitsemäntoista. E-, h-n o- v-s-a s-i-s-m-n-o-s-a- --------------------------------- Ei, hän on vasta seitsemäntoista. 0
Men ho har allereie ein kjærast. Mutta--ä--l-ä-o---- poika-stävä. Mutta hänellä on jo poikaystävä. M-t-a h-n-l-ä o- j- p-i-a-s-ä-ä- -------------------------------- Mutta hänellä on jo poikaystävä. 0

Nedlasting MP3 (.zip filer)

Ingen video funne!

Kva orda fortel oss

Det finst mange millionar bøker i verda. Vi veit ikkje kor mange som er skrivne fram til i dag. I desse bøkene er store mengder kunnskap lagra. Viss du kunne lese alle, ville du visst mykje om livet. Fordi bøker viser oss korleis verda endrar seg. Kvar tid har sine eigne bøker. I dei kan du skjøne kva som er viktig for mennesket. Diverre kan ingen lese alle bøker. Men moderne teknologi kan hjelpe til å undersøkje bøkene. Gjennom digitalisering kan vi lagre bøker som data. Så kan vi analysere innhaldet. Slik ser språkforskarar korleis språket vårt endrar seg. Det er endå meir interessant å telje ordfrekvensen. Når dei gjer det, kan dei slå fast kor viktige visse ting er. Vitskapsfolk har studert meir enn 5 millionar bøker. Det var bøker frå dei siste fem hundreåra. Til saman vart omlag 500 milliardar ord analyserte. Frekvensen for orda viser korleis menneska levde tidlegare og i dag. Idear og trendar speglar seg i språket. Ordet ‘menn’ har mista noko av tydinga si, til dømes. Det blir sjeldnare brukt no enn før. Ordet ‘kvinner’ blir derimot brukt mykje oftare enn før. Vi kan òg sjå på orda kva vi likar å ete. I 50-åra var ordet ‘iskrem’ særs viktig. Så kom pizza og pasta på moten. I nokre år har ordet ‘sushi’ dominert. Det er godt nytt for alle språkvener... Språket vårt får fleire ord kvart einaste år!