Lauseita

fi Menneisyysmuoto 2   »   sq E shkuara 2

82 [kahdeksankymmentäkaksi]

Menneisyysmuoto 2

Menneisyysmuoto 2

82 [tetёdhjetёedy]

E shkuara 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
Pitikö sinun soittaa ambulanssi? A -ё ----- tё-th--risj- --- --b-----ё? A t_ d____ t_ t________ n__ a_________ A t- d-h-j t- t-ё-r-s-e n-ё a-b-l-n-ё- -------------------------------------- A tё duhej tё thёrrisje njё ambulancё? 0
Pitikö sinun soittaa lääkäri? A--- d-he- -- t-ё-risj---j-ku-? A t_ d____ t_ t________ m______ A t- d-h-j t- t-ё-r-s-e m-e-u-? ------------------------------- A tё duhej tё thёrrisje mjekun? 0
Pitikö sinun soittaa poliisi? A--ё ------tё--h-r-i-je-poli--n-? A t_ d____ t_ t________ p________ A t- d-h-j t- t-ё-r-s-e p-l-c-n-? --------------------------------- A tё duhej tё thёrrisje policinё? 0
Onko teillä puhelinnumero? Minulla oli se vielä äsken. A-- keni --mrin---te--foni-----ki--a --r- pa-- pa-. A e k___ n_____ e t_________ E k____ d___ p___ p___ A e k-n- n-m-i- e t-l-f-n-t- E k-s-a d-r- p-r- p-k- --------------------------------------------------- A e keni numrin e telefonit? E kisha deri para pak. 0
Onko teillä osoite? Äsken minulla oli se vielä. A - k-ni---r--ё-? --ki--a-d-r- p--a p-k. A e k___ a_______ E k____ d___ p___ p___ A e k-n- a-r-s-n- E k-s-a d-r- p-r- p-k- ---------------------------------------- A e keni adresёn? E kisha deri para pak. 0
Onko teillä kaupungin kartta? Äsken minulla oli se vielä. A e-ke-i --anin ---y-et--- E--i--- --ri --ra-p--. A e k___ p_____ e q_______ E k____ d___ p___ p___ A e k-n- p-a-i- e q-t-t-t- E k-s-a d-r- p-r- p-k- ------------------------------------------------- A e keni planin e qytetit? E kisha deri para pak. 0
Tuliko hän ajoissa? Hän ei voinut tulla ajoissa. A-e--hi-n--k-h-? -i---- -un--t- v-n-- -----h-. A e____ n_ k____ A_ n__ m___ t_ v____ n_ k____ A e-d-i n- k-h-? A- n-k m-n- t- v-n-e n- k-h-. ---------------------------------------------- A erdhi nё kohё? Ai nuk mund tё vinte nё kohё. 0
Löysikö hän tien? Hän ei voinut löytää tietä. A-- gjet----ug--- Ai---k-mu-d-t- -j---e--ru--n. A e g____ r______ A_ n__ m___ t_ g_____ r______ A e g-e-i r-u-ё-? A- n-k m-n- t- g-e-t- r-u-ё-. ----------------------------------------------- A e gjeti rrugёn? Ai nuk mund ta gjente rrugёn. 0
Ymmärsikö hän sinua? Hän ei ymmärtänyt minua. A ---ku--o--a---y- -i --- m-----ё-mё ku-----e. A t_ k_____ a_ t__ A_ n__ m___ t_ m_ k________ A t- k-p-o- a- t-? A- n-k m-n- t- m- k-p-o-t-. ---------------------------------------------- A tё kuptoi ai ty? Ai nuk mund tё mё kuptonte. 0
Miksi et voinut tulla ajoissa? Pse -u- -u-d---ё--ij--n--kohё? P__ n__ m____ t_ v___ n_ k____ P-e n-k m-n-e t- v-j- n- k-h-? ------------------------------ Pse nuk munde tё vije nё kohё? 0
Miksi et voinut löytää tietä? Pse nuk ---d- -- -je-- rrug-n? P__ n__ m____ t_ g____ r______ P-e n-k m-n-e t- g-e-e r-u-ё-? ------------------------------ Pse nuk munde ta gjeje rrugёn? 0
Miksi et voinut ymmärtää häntä? P---------nd- ---ku-to-e --ё? P__ n__ m____ t_ k______ a___ P-e n-k m-n-e t- k-p-o-e a-ё- ----------------------------- Pse nuk munde ta kuptoje atё? 0
En voinut tulla ajoissa, koska bussi ei mennyt. Nuk------ tё-v--a--ё-koh-, -epse--’--sh-- autob--. N__ m____ t_ v___ n_ k____ s____ s_______ a_______ N-k m-n-a t- v-j- n- k-h-, s-p-e s-k-s-t- a-t-b-s- -------------------------------------------------- Nuk munda tё vija nё kohё, sepse s’kishte autobus. 0
En voinut löytää tietä, koska minulla ei ollut kaupungin karttaa. N-k -------- -jej----ug-n, ---s--------a --a- --t-t-. N__ m____ t_ g____ r______ s____ s______ p___ q______ N-k m-n-a t- g-e-a r-u-ё-, s-p-e s-k-s-a p-a- q-t-t-. ----------------------------------------------------- Nuk munda ta gjeja rrugёn, sepse s’kisha plan qyteti. 0
En voinut ymmärtää häntä, koska musiikki oli niin kovalla. Nu---un---ta kup-o--, --p-- m--i-- --h---e -ar--. N__ m____ t_ k_______ s____ m_____ i____ e l_____ N-k m-n-a t- k-p-o-a- s-p-e m-z-k- i-h-e e l-r-ё- ------------------------------------------------- Nuk munda ta kuptoja, sepse muzika ishte e lartё. 0
Minun piti ottaa taksi. M’u ---h-tё ------ nj-----s-. M__ d___ t_ m_____ n__ t_____ M-u d-s- t- m-r-j- n-ё t-k-i- ----------------------------- M’u desh tё merrja njё taksi. 0
Minun piti ostaa kaupungin kartta. M-- desh--ё b-i-a-n-- ---- ---e--. M__ d___ t_ b____ n__ p___ q______ M-u d-s- t- b-i-a n-ё p-a- q-t-t-. ---------------------------------- M’u desh tё blija njё plan qyteti. 0
Minun piti sammuttaa radio. M-- -esh t- -i-------i--. M__ d___ t_ f____ r______ M-u d-s- t- f-k-a r-d-o-. ------------------------- M’u desh tё fikja radion. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + albania (1-100) MP3 albania (1-100)
Videota ei löytynyt!

Opi vieraita kieliä paremmin ulkomailla!

Aikuiset eivät opi kieliä yhtä helposti kuin lapset. Heidän aivonsa ovat täysin kehittyneet. Siksi ne eivät kykene enää muodostamaan uusia verkostoja niin helposti. Mutta ihminen voi aikuisenakin oppia vielä kielen! Sitä varten pitää matkustaa maahan, jossa sitä kieltä puhutaan. Vieraan kielen oppii erityisen tehokkaasti ulkomailla. Jokainen kielilomalle lähtenyt tietää tämän. Uuden kielen oppii paremmin sen luontaisessa ympäristössä. Uudessa tutkimuksessa on juuri tultu mielenkiintoiseen johtopäätökseen. Se osoittaa, että uusi kieli opitaan myös eri lailla ulkomailla! Aivot voivat käsitellä vierasta kieltä kuten äidinkieltä. Tutkijat ovat kauan uskoneet, että on olemassa erilaisia oppimisprosesseja. Nyt se on ilmeisesti todistettu kokeella. Koehenkilöryhmän piti oppia keksitty kieli. Osa koehenkilöistä meni tavallisille oppitunneille. Toinen osa opiskeli simuloinnin avulla luodussa vieraassa maassa. Näiden koehenkilöiden piti asennoitua ulkomaalaiseen ympäristöön. Kaikki heidän tapaamansa ihmiset puhuivat uutta kieltä. Tämän ryhmän koehenkilöt eivät siksi olleet tyypillisiä kielenopiskelijoita. He kuuluivat tuntemattomaan kielen puhujien yhteisöön. Tällä tavoin heidät pakotettiin etsimään nopeasti apua uudella kielellä. Jonkin ajan kuluttua koehenkilöt testattiin. Molemmilla ryhmillä oli yhtä hyvät tiedot uudesta kielestä. Mutta heidän aivonsa käsittelivät vierasta kieltä eri lailla! ”Ulkomailla” kielensä oppineilla nähtiin hätkähdyttäviä aivotoimintoja. Heidän aivonsa käsittelivät vierasta kielioppia kuten heidän omaa kieltään. Samat toiminnot havaittiin äidinkieltään puhuvilla. Kieliloma on mukavin ja tehokkain tapa oppia!