Lauseita

fi Menneisyysmuoto 2   »   et Minevik 2

82 [kahdeksankymmentäkaksi]

Menneisyysmuoto 2

Menneisyysmuoto 2

82 [kaheksakümmend kaks]

Minevik 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Pitikö sinun soittaa ambulanssi? Pid---s- ---ra-i-k--su--? P____ s_ k______ k_______ P-d-d s- k-i-a-i k-t-u-a- ------------------------- Pidid sa kiirabi kutsuma? 0
Pitikö sinun soittaa lääkäri? P--id -----s-- ku-s---? P____ s_ a____ k_______ P-d-d s- a-s-i k-t-u-a- ----------------------- Pidid sa arsti kutsuma? 0
Pitikö sinun soittaa poliisi? P-did s- -o--t--i----s---? P____ s_ p_______ k_______ P-d-d s- p-l-t-e- k-t-u-a- -------------------------- Pidid sa politsei kutsuma? 0
Onko teillä puhelinnumero? Minulla oli se vielä äsken. Kas--eil-o--see--e-----i-um--r? -e-k--agasi------ul see v---. K__ t___ o_ s__ t______________ H___ t_____ o__ m__ s__ v____ K-s t-i- o- s-e t-l-f-n-n-m-e-? H-t- t-g-s- o-i m-l s-e v-e-. ------------------------------------------------------------- Kas teil on see telefoninumber? Hetk tagasi oli mul see veel. 0
Onko teillä osoite? Äsken minulla oli se vielä. K-s--ei--o- s----ad---s- H-t- -a--si --i-m-l -ee v-el. K__ t___ o_ s__ a_______ H___ t_____ o__ m__ s__ v____ K-s t-i- o- s-e a-d-e-s- H-t- t-g-s- o-i m-l s-e v-e-. ------------------------------------------------------ Kas teil on see aadress? Hetk tagasi oli mul see veel. 0
Onko teillä kaupungin kartta? Äsken minulla oli se vielä. Kas--e-l--n-l-nna--ar-- Hetk---g-s---l--m---s-e-ve-l. K__ t___ o_ l__________ H___ t_____ o__ m__ s__ v____ K-s t-i- o- l-n-a-a-r-? H-t- t-g-s- o-i m-l s-e v-e-. ----------------------------------------------------- Kas teil on linnakaart? Hetk tagasi oli mul see veel. 0
Tuliko hän ajoissa? Hän ei voinut tulla ajoissa. Tul---a -äpse-t?-T- -----anu- täp---t---lla. T___ t_ t_______ T_ e_ s_____ t______ t_____ T-l- t- t-p-e-t- T- e- s-a-u- t-p-e-t t-l-a- -------------------------------------------- Tuli ta täpselt? Ta ei saanud täpselt tulla. 0
Löysikö hän tien? Hän ei voinut löytää tietä. Le--is--a-tee? -a ei l--d--d-t---. L_____ t_ t___ T_ e_ l______ t____ L-i-i- t- t-e- T- e- l-i-n-d t-e-. ---------------------------------- Leidis ta tee? Ta ei leidnud teed. 0
Ymmärsikö hän sinua? Hän ei ymmärtänyt minua. Sa- -a--i--st---u---a ei sa-nu- m--u-----u. S__ t_ s_____ a___ T_ e_ s_____ m_____ a___ S-i t- s-n-s- a-u- T- e- s-a-u- m-n-s- a-u- ------------------------------------------- Sai ta sinust aru? Ta ei saanud minust aru. 0
Miksi et voinut tulla ajoissa? M-----i-saa-u- s-----sel---ul--? M___ e_ s_____ s_ t______ t_____ M-k- e- s-a-u- s- t-p-e-t t-l-a- -------------------------------- Miks ei saanud sa täpselt tulla? 0
Miksi et voinut löytää tietä? Mi-- sa t-e- -i l-id-ud? M___ s_ t___ e_ l_______ M-k- s- t-e- e- l-i-n-d- ------------------------ Miks sa teed ei leidnud? 0
Miksi et voinut ymmärtää häntä? Mi----- t-m-st-a-u-ei --an-d? M___ s_ t_____ a__ e_ s______ M-k- s- t-m-s- a-u e- s-a-u-? ----------------------------- Miks sa temast aru ei saanud? 0
En voinut tulla ajoissa, koska bussi ei mennyt. M- -i sa-nu------el- -õu-a kun- -----i-b---i-ei lä----. M_ e_ s_____ t______ j____ k___ ü_____ b____ e_ l______ M- e- s-a-u- t-p-e-t j-u-a k-n- ü-t-g- b-s-i e- l-i-u-. ------------------------------------------------------- Ma ei saanud täpselt jõuda kuna ühtegi bussi ei läinud. 0
En voinut löytää tietä, koska minulla ei ollut kaupungin karttaa. Ma-e- -aa-u- tee- le--a-ku-a m-- ei ol-u---i---ka-r--. M_ e_ s_____ t___ l____ k___ m__ e_ o____ l___________ M- e- s-a-u- t-e- l-i-a k-n- m-l e- o-n-d l-n-a-a-r-i- ------------------------------------------------------ Ma ei saanud teed leida kuna mul ei olnud linnakaarti. 0
En voinut ymmärtää häntä, koska musiikki oli niin kovalla. Ma e--sa-n-d t-mast-ar--kun--mu--ik- --- -i- va--. M_ e_ s_____ t_____ a__ k___ m______ o__ n__ v____ M- e- s-a-u- t-m-s- a-u k-n- m-u-i-a o-i n-i v-l-. -------------------------------------------------- Ma ei saanud temast aru kuna muusika oli nii vali. 0
Minun piti ottaa taksi. M--pid-n-taks--võ-ma. M_ p____ t____ v_____ M- p-d-n t-k-o v-t-a- --------------------- Ma pidin takso võtma. 0
Minun piti ostaa kaupungin kartta. M---i-i- ----ak--rdi----ma. M_ p____ l__________ o_____ M- p-d-n l-n-a-a-r-i o-t-a- --------------------------- Ma pidin linnakaardi ostma. 0
Minun piti sammuttaa radio. M---idi- --a--o---ik---aks-kee-ama. M_ p____ r_____ v_________ k_______ M- p-d-n r-a-i- v-i-s-m-k- k-e-a-a- ----------------------------------- Ma pidin raadio vaiksemaks keerama. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + viro (1-100) MP3 viro (1-100)
Videota ei löytynyt!

Opi vieraita kieliä paremmin ulkomailla!

Aikuiset eivät opi kieliä yhtä helposti kuin lapset. Heidän aivonsa ovat täysin kehittyneet. Siksi ne eivät kykene enää muodostamaan uusia verkostoja niin helposti. Mutta ihminen voi aikuisenakin oppia vielä kielen! Sitä varten pitää matkustaa maahan, jossa sitä kieltä puhutaan. Vieraan kielen oppii erityisen tehokkaasti ulkomailla. Jokainen kielilomalle lähtenyt tietää tämän. Uuden kielen oppii paremmin sen luontaisessa ympäristössä. Uudessa tutkimuksessa on juuri tultu mielenkiintoiseen johtopäätökseen. Se osoittaa, että uusi kieli opitaan myös eri lailla ulkomailla! Aivot voivat käsitellä vierasta kieltä kuten äidinkieltä. Tutkijat ovat kauan uskoneet, että on olemassa erilaisia oppimisprosesseja. Nyt se on ilmeisesti todistettu kokeella. Koehenkilöryhmän piti oppia keksitty kieli. Osa koehenkilöistä meni tavallisille oppitunneille. Toinen osa opiskeli simuloinnin avulla luodussa vieraassa maassa. Näiden koehenkilöiden piti asennoitua ulkomaalaiseen ympäristöön. Kaikki heidän tapaamansa ihmiset puhuivat uutta kieltä. Tämän ryhmän koehenkilöt eivät siksi olleet tyypillisiä kielenopiskelijoita. He kuuluivat tuntemattomaan kielen puhujien yhteisöön. Tällä tavoin heidät pakotettiin etsimään nopeasti apua uudella kielellä. Jonkin ajan kuluttua koehenkilöt testattiin. Molemmilla ryhmillä oli yhtä hyvät tiedot uudesta kielestä. Mutta heidän aivonsa käsittelivät vierasta kieltä eri lailla! ”Ulkomailla” kielensä oppineilla nähtiin hätkähdyttäviä aivotoimintoja. Heidän aivonsa käsittelivät vierasta kielioppia kuten heidän omaa kieltään. Samat toiminnot havaittiin äidinkieltään puhuvilla. Kieliloma on mukavin ja tehokkain tapa oppia!