Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   sq Punoj

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [pesёdhjetёepesё]

Punoj

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
Mitä teette työksenne? Çfar--p--fe------ke--? Ç____ p_________ k____ Ç-a-ё p-o-e-i-n- k-n-? ---------------------- Çfarё profesioni keni? 0
Mieheni on lääkäri. B-r-i i- -sht- mj-k. B____ i_ ё____ m____ B-r-i i- ё-h-ё m-e-. -------------------- Burri im ёshtё mjek. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. U-ё -uno- -----ё-di-e si -nfer--ere. U__ p____ g_____ d___ s_ i__________ U-ё p-n-j g-y-m- d-t- s- i-f-r-i-r-. ------------------------------------ Unё punoj gjysmё dite si infermiere. 0
Pian saamme eläkettä. S---h--j-i ---t- -ar--m p-n--o--n. S_ s______ d_ t_ m_____ p_________ S- s-p-j-i d- t- m-r-i- p-n-i-n-n- ---------------------------------- Sё shpejti do tё marrim pensionin. 0
Mutta verot ovat korkeita. Po- t---at --nё--ё larta. P__ t_____ j___ t_ l_____ P-r t-k-a- j-n- t- l-r-a- ------------------------- Por taksat janё tё larta. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. S-g-r-mi -h---et-----ёs--ё i-lartё. S_______ s__________ ё____ i l_____ S-g-r-m- s-ё-d-t-s-r ё-h-ё i l-r-ё- ----------------------------------- Sigurimi shёndetёsor ёshtё i lartё. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Ç-ar- do ---b-h--h? Ç____ d_ t_ b______ Ç-a-ё d- t- b-h-s-? ------------------- Çfarё do tё bёhesh? 0
Haluan tulla insinööriksi. Du---ё b---m -n--in---. D__ t_ b____ i_________ D-a t- b-h-m i-x-i-i-r- ----------------------- Dua tё bёhem inxhinier. 0
Haluan opiskella yliopistossa. Dua--- s--d-oj-n- ----er-----. D__ t_ s______ n_ u___________ D-a t- s-u-i-j n- u-i-e-s-t-t- ------------------------------ Dua tё studioj nё universitet. 0
Olen harjoittelija. J-m praktika--. J__ p__________ J-m p-a-t-k-n-. --------------- Jam praktikant. 0
En tienaa paljon. Nuk --to- -hu--. N__ f____ s_____ N-k f-t-j s-u-ё- ---------------- Nuk fitoj shumё. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. P----j --- -rak-ikё -a-ht----teti-. P_ b__ n__ p_______ j_____ s_______ P- b-j n-ё p-a-t-k- j-s-t- s-t-t-t- ----------------------------------- Po bёj njё praktikё jashtё shtetit. 0
Tuo on pomoni. Ky----tё ------i-. K_ ё____ s____ i__ K- ё-h-ё s-e-i i-. ------------------ Ky ёshtё shefi im. 0
Minulla on mukavia työkavereita. K-m---l--ё -ё --r-. K__ k_____ t_ m____ K-m k-l-g- t- m-r-. ------------------- Kam kolegё tё mirё. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. D--k----s----m- -ji-hmonё--ё-me-c-. D______ s______ g________ n_ m_____ D-e-a-e s-k-j-ё g-i-h-o-ё n- m-n-ё- ----------------------------------- Drekave shkojmё gjithmonё nё mencё. 0
Etsin työpaikkaa. P-----k-- njё v-n--pune. P_ k_____ n__ v___ p____ P- k-r-o- n-ё v-n- p-n-. ------------------------ Po kёrkoj njё vend pune. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. Q- pre- n-- v-t- j-- -a punё. Q_ p___ n__ v___ j__ p_ p____ Q- p-e- n-ё v-t- j-m p- p-n-. ----------------------------- Qё prej njё viti jam pa punё. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. Nё --t- --n- -a s--m------a-unё. N_ k___ v___ k_ s____ t_ p______ N- k-t- v-n- k- s-u-ё t- p-p-n-. -------------------------------- Nё kёtё vend ka shumё tё papunё. 0

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?