Lauseita

fi Järjestysnumerot   »   sq Numra rreshtorё

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Järjestysnumerot

61 [gjashtёdhjetёenjё]

Numra rreshtorё

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. M--j----p-r--ё---ё--a-ari. M____ i p___ ё____ j______ M-a-i i p-r- ё-h-ё j-n-r-. -------------------------- Muaji i parё ёshtё janari. 0
Toinen kuukausi on helmikuu. Muaji-- dy-ё-ё--t--s--u-ti. M____ i d___ ё____ s_______ M-a-i i d-t- ё-h-ё s-k-r-i- --------------------------- Muaji i dytё ёshtё shkurti. 0
Kolmas kuukausi on maaliskuu. M-aji i--r-tё -sh-ё---rs-. M____ i t____ ё____ m_____ M-a-i i t-e-ё ё-h-ё m-r-i- -------------------------- Muaji i tretё ёshtё marsi. 0
Neljäs kuukausi on huhtikuu. Muaj- i ka--rt -s-tё -ril--. M____ i k_____ ё____ p______ M-a-i i k-t-r- ё-h-ё p-i-l-. ---------------------------- Muaji i katёrt ёshtё prilli. 0
Viides kuukausi on toukokuu. Mua-i-- -e-tё ёs-tё----. M____ i p____ ё____ m___ M-a-i i p-s-ё ё-h-ё m-i- ------------------------ Muaji i pestё ёshtё mai. 0
Kuudes kuukausi on kesäkuu. M--j- - -jash---ё--tё ---sh--i. M____ i g______ ё____ q________ M-a-i i g-a-h-ё ё-h-ё q-r-h-r-. ------------------------------- Muaji i gjashtё ёshtё qershori. 0
Kuusi kuukautta on puoli vuotta. Gjasht--m--j----ё n-- g---m--v-ti. G______ m___ j___ n__ g_____ v____ G-a-h-ё m-a- j-n- n-ё g-y-m- v-t-. ---------------------------------- Gjashtё muaj janё njё gjysmё viti. 0
Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, j--a-,-sh---t---a-s, j_____ s______ m____ j-n-r- s-k-r-, m-r-, -------------------- janar, shkurt, mars, 0
huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. pr-------- d------s---. p_____ m__ d__ q_______ p-i-l- m-j d-e q-r-h-r- ----------------------- prill, maj dhe qershor. 0
Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. Mua-i-- s-tat- -sh-ё korr-ku. M____ i s_____ ё____ k_______ M-a-i i s-t-t- ё-h-ё k-r-i-u- ----------------------------- Muaji i shtatё ёshtё korriku. 0
Kahdeksas kuukausi on elokuu. M--j--i t--ё--sh----u--ti. M____ i t___ ё____ g______ M-a-i i t-t- ё-h-ё g-s-t-. -------------------------- Muaji i tetё ёshtё gushti. 0
Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. M--j- i---n-ё--sh-ё -h------. M____ i n____ ё____ s________ M-a-i i n-n-ё ё-h-ё s-t-t-r-. ----------------------------- Muaji i nёntё ёshtё shtatori. 0
Kymmenes kuukausi on lokakuu. Mu-ji i-dh--------tё ---or-. M____ i d_____ ё____ t______ M-a-i i d-j-t- ё-h-ё t-t-r-. ---------------------------- Muaji i dhjetё ёshtё tetori. 0
Yhdestoista kuukausi on marraskuu. M-aji i--jё--ёdh-e----s-tё n----ri. M____ i n___________ ё____ n_______ M-a-i i n-ё-b-d-j-t- ё-h-ё n-n-o-i- ----------------------------------- Muaji i njёmbёdhjetё ёshtё nёntori. 0
Kahdestoista kuukausi on joulukuu. M-a-i-- ----ёdh-et- --htё--h-e---i. M____ i d__________ ё____ d________ M-a-i i d-m-ё-h-e-ё ё-h-ё d-j-t-r-. ----------------------------------- Muaji i dymbёdhjetё ёshtё dhjetori. 0
Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. Dymb-dh---ё m--- --n--nj- vi-. D__________ m___ j___ n__ v___ D-m-ё-h-e-ё m-a- j-n- n-ё v-t- ------------------------------ Dymbёdhjetё muaj janё njё vit. 0
Heinäkuu, elokuu, syyskuu, ko-r-k,-gus--,----a--r, k______ g_____ s_______ k-r-i-, g-s-t- s-t-t-r- ----------------------- korrik, gusht, shtator, 0
lokakuu, marraskuu ja joulukuu. teto------t-----e---je---. t_____ n_____ d__ d_______ t-t-r- n-n-o- d-e d-j-t-r- -------------------------- tetor, nёntor dhe dhjetor. 0

Äidinkieli on aina tärkein kieli

Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…