Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   sq E shkuara 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [tetёdhjetёetre]

E shkuara 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
puhua puhelimessa t-l-fon-j t________ t-l-f-n-j --------- telefonoj 0
Minä olen puhunut puhelimessa. K-----le------. K__ t__________ K-m t-l-f-n-a-. --------------- Kam telefonuar. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Ka----r- -ё tel--o----ithё-k---s. K__ m___ n_ t______ g_____ k_____ K-m m-r- n- t-l-f-n g-i-h- k-h-s- --------------------------------- Kam marr nё telefon gjithё kohёs. 0
kysyä pyes p___ p-e- ---- pyes 0
Minä olen kysynyt. U---ka--p---u-. U__ k__ p______ U-ё k-m p-e-u-. --------------- Unё kam pyetur. 0
Minä olen aina kysynyt. K-m--yetu--gj--h-o--. K__ p_____ g_________ K-m p-e-u- g-i-h-o-ё- --------------------- Kam pyetur gjithmonё. 0
kertoa t--g-j t_____ t-e-o- ------ tregoj 0
Minä olen kertonut. Ka---r-g-a-. K__ t_______ K-m t-e-u-r- ------------ Kam treguar. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. Unё --ka- -r--uar -ё--ji-----i-t----ё. U__ e k__ t______ t_ g_____ h_________ U-ё e k-m t-e-u-r t- g-i-h- h-s-o-i-ё- -------------------------------------- Unё e kam treguar tё gjithё historinё. 0
oppia m---j m____ m-s-j ----- mёsoj 0
Minä olen oppinut. U-ё --m-m--u--. U__ k__ m______ U-ё k-m m-s-a-. --------------- Unё kam mёsuar. 0
Minä olen oppinut koko illan. Kam-mё-ua--gji--- mbr-m-en. K__ m_____ g_____ m________ K-m m-s-a- g-i-h- m-r-m-e-. --------------------------- Kam mёsuar gjithё mbrёmjen. 0
työskennellä pu-oj p____ p-n-j ----- punoj 0
Minä olen työskennellyt. U-ё-k----u-u--. U__ k__ p______ U-ё k-m p-n-a-. --------------- Unё kam punuar. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. K-m --n--r g----ё--itёn. K__ p_____ g_____ d_____ K-m p-n-a- g-i-h- d-t-n- ------------------------ Kam punuar gjithё ditёn. 0
syödä -a h_ h- -- ha 0
Minä olen syönyt. Unё k-m---r-nё. U__ k__ n______ U-ё k-m n-r-n-. --------------- Unё kam ngrёnё. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. Un----k----g--nё-t- -----ё-u-h--mi-. U__ e k__ n_____ t_ g_____ u________ U-ё e k-m n-r-n- t- g-i-h- u-h-i-i-. ------------------------------------ Unё e kam ngrёnё tё gjithё ushqimin. 0

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!