Lauseita

fi Menneisyysmuoto 2   »   lt Praeitis 2

82 [kahdeksankymmentäkaksi]

Menneisyysmuoto 2

Menneisyysmuoto 2

82 [aštuoniasdešimt du]

Praeitis 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Pitikö sinun soittaa ambulanssi? A--tu--u--jai----viest--g-ei-ąją -ag--bą? Ar tu turėjai iškviesti greitąją pagalbą? A- t- t-r-j-i i-k-i-s-i g-e-t-j- p-g-l-ą- ----------------------------------------- Ar tu turėjai iškviesti greitąją pagalbą? 0
Pitikö sinun soittaa lääkäri? Ar-t- -u-ė--- --kvi-s-i---dy--ją? Ar tu turėjai iškviesti gydytoją? A- t- t-r-j-i i-k-i-s-i g-d-t-j-? --------------------------------- Ar tu turėjai iškviesti gydytoją? 0
Pitikö sinun soittaa poliisi? A- t- t-rėj-- -š---es-i --l-c--ą? Ar tu turėjai iškviesti policiją? A- t- t-r-j-i i-k-i-s-i p-l-c-j-? --------------------------------- Ar tu turėjai iškviesti policiją? 0
Onko teillä puhelinnumero? Minulla oli se vielä äsken. A- --ūs)-tur--e---l-fono---mer---K- -ik -aš- -------j-u. Ar (jūs) turite telefono numerį? Ką tik (aš) jį turėjau. A- (-ū-) t-r-t- t-l-f-n- n-m-r-? K- t-k (-š- j- t-r-j-u- -------------------------------------------------------- Ar (jūs) turite telefono numerį? Ką tik (aš) jį turėjau. 0
Onko teillä osoite? Äsken minulla oli se vielä. Ar (-ūs- -u-it---d-e-ą- K- tik---š--jį t---j--. Ar (jūs) turite adresą? Ką tik (aš) jį turėjau. A- (-ū-) t-r-t- a-r-s-? K- t-k (-š- j- t-r-j-u- ----------------------------------------------- Ar (jūs) turite adresą? Ką tik (aš) jį turėjau. 0
Onko teillä kaupungin kartta? Äsken minulla oli se vielä. A---j--)-t---te mi-----pla--? Ką t-k (-š)-j--t-rė-au. Ar (jūs) turite miesto planą? Ką tik (aš) jį turėjau. A- (-ū-) t-r-t- m-e-t- p-a-ą- K- t-k (-š- j- t-r-j-u- ----------------------------------------------------- Ar (jūs) turite miesto planą? Ką tik (aš) jį turėjau. 0
Tuliko hän ajoissa? Hän ei voinut tulla ajoissa. A- ji-------o /-a---o--aik---Ji-------ė-o-atvy-ti-- ---i-i -a---. Ar jis atvyko / atėjo laiku? Jis negalėjo atvykti / ateiti laiku. A- j-s a-v-k- / a-ė-o l-i-u- J-s n-g-l-j- a-v-k-i / a-e-t- l-i-u- ----------------------------------------------------------------- Ar jis atvyko / atėjo laiku? Jis negalėjo atvykti / ateiti laiku. 0
Löysikö hän tien? Hän ei voinut löytää tietä. A--j-s rado-k--ią?-J---ne--lėjo---s----e-i-. Ar jis rado kelią? Jis negalėjo rasti kelio. A- j-s r-d- k-l-ą- J-s n-g-l-j- r-s-i k-l-o- -------------------------------------------- Ar jis rado kelią? Jis negalėjo rasti kelio. 0
Ymmärsikö hän sinua? Hän ei ymmärtänyt minua. A---is---ve -u--a--- Jis n-ga---o -an----up--st-. Ar jis tave suprato? Jis negalėjo manęs suprasti. A- j-s t-v- s-p-a-o- J-s n-g-l-j- m-n-s s-p-a-t-. ------------------------------------------------- Ar jis tave suprato? Jis negalėjo manęs suprasti. 0
Miksi et voinut tulla ajoissa? Ko-ė- (tu) negal--a- -----ti-/-a---t- lai--? Kodėl (tu) negalėjai atvykti / ateiti laiku? K-d-l (-u- n-g-l-j-i a-v-k-i / a-e-t- l-i-u- -------------------------------------------- Kodėl (tu) negalėjai atvykti / ateiti laiku? 0
Miksi et voinut löytää tietä? K-dė- -tu)-nega---ai----t- k----? Kodėl (tu) negalėjai rasti kelio? K-d-l (-u- n-g-l-j-i r-s-i k-l-o- --------------------------------- Kodėl (tu) negalėjai rasti kelio? 0
Miksi et voinut ymmärtää häntä? K-dėl ---)----alė-ai jo-sup---t-? Kodėl (tu) negalėjai jo suprasti? K-d-l (-u- n-g-l-j-i j- s-p-a-t-? --------------------------------- Kodėl (tu) negalėjai jo suprasti? 0
En voinut tulla ajoissa, koska bussi ei mennyt. (-š) ---alėj-u----y-t- --i-u,--e- -e-ažia-- a-tobu-a-. (Aš) negalėjau atvykti laiku, nes nevažiavo autobusas. (-š- n-g-l-j-u a-v-k-i l-i-u- n-s n-v-ž-a-o a-t-b-s-s- ------------------------------------------------------ (Aš) negalėjau atvykti laiku, nes nevažiavo autobusas. 0
En voinut löytää tietä, koska minulla ei ollut kaupungin karttaa. (--)--eg-----u-r---i -e--o---e- n--u-ė-au--i-st--pl-n-. (Aš) negalėjau rasti kelio, nes neturėjau miesto plano. (-š- n-g-l-j-u r-s-i k-l-o- n-s n-t-r-j-u m-e-t- p-a-o- ------------------------------------------------------- (Aš) negalėjau rasti kelio, nes neturėjau miesto plano. 0
En voinut ymmärtää häntä, koska musiikki oli niin kovalla. (-š---e-a-ėjau-j--su---st-,-nes -----a --vo -o-i- g-r-i-/-triu---i-g-. (Aš) negalėjau jo suprasti, nes muzika buvo tokia garsi / triukšminga. (-š- n-g-l-j-u j- s-p-a-t-, n-s m-z-k- b-v- t-k-a g-r-i / t-i-k-m-n-a- ---------------------------------------------------------------------- (Aš) negalėjau jo suprasti, nes muzika buvo tokia garsi / triukšminga. 0
Minun piti ottaa taksi. (Aš) --r--a- -aži-o-- t----. (Aš) turėjau važiuoti taksi. (-š- t-r-j-u v-ž-u-t- t-k-i- ---------------------------- (Aš) turėjau važiuoti taksi. 0
Minun piti ostaa kaupungin kartta. (A-- -ur-j-- -u-ip--kt--mi-s---p-a-ą. (Aš) turėjau nusipirkti miesto planą. (-š- t-r-j-u n-s-p-r-t- m-e-t- p-a-ą- ------------------------------------- (Aš) turėjau nusipirkti miesto planą. 0
Minun piti sammuttaa radio. (Aš---urėj-u -š-u--t- -a-i-ą. (Aš) turėjau išjungti radiją. (-š- t-r-j-u i-j-n-t- r-d-j-. ----------------------------- (Aš) turėjau išjungti radiją. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Opi vieraita kieliä paremmin ulkomailla!

Aikuiset eivät opi kieliä yhtä helposti kuin lapset. Heidän aivonsa ovat täysin kehittyneet. Siksi ne eivät kykene enää muodostamaan uusia verkostoja niin helposti. Mutta ihminen voi aikuisenakin oppia vielä kielen! Sitä varten pitää matkustaa maahan, jossa sitä kieltä puhutaan. Vieraan kielen oppii erityisen tehokkaasti ulkomailla. Jokainen kielilomalle lähtenyt tietää tämän. Uuden kielen oppii paremmin sen luontaisessa ympäristössä. Uudessa tutkimuksessa on juuri tultu mielenkiintoiseen johtopäätökseen. Se osoittaa, että uusi kieli opitaan myös eri lailla ulkomailla! Aivot voivat käsitellä vierasta kieltä kuten äidinkieltä. Tutkijat ovat kauan uskoneet, että on olemassa erilaisia oppimisprosesseja. Nyt se on ilmeisesti todistettu kokeella. Koehenkilöryhmän piti oppia keksitty kieli. Osa koehenkilöistä meni tavallisille oppitunneille. Toinen osa opiskeli simuloinnin avulla luodussa vieraassa maassa. Näiden koehenkilöiden piti asennoitua ulkomaalaiseen ympäristöön. Kaikki heidän tapaamansa ihmiset puhuivat uutta kieltä. Tämän ryhmän koehenkilöt eivät siksi olleet tyypillisiä kielenopiskelijoita. He kuuluivat tuntemattomaan kielen puhujien yhteisöön. Tällä tavoin heidät pakotettiin etsimään nopeasti apua uudella kielellä. Jonkin ajan kuluttua koehenkilöt testattiin. Molemmilla ryhmillä oli yhtä hyvät tiedot uudesta kielestä. Mutta heidän aivonsa käsittelivät vierasta kieltä eri lailla! ”Ulkomailla” kielensä oppineilla nähtiin hätkähdyttäviä aivotoimintoja. Heidän aivonsa käsittelivät vierasta kielioppia kuten heidän omaa kieltään. Samat toiminnot havaittiin äidinkieltään puhuvilla. Kieliloma on mukavin ja tehokkain tapa oppia!