Lauseita

fi Taksissa   »   sq Nё taksi

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [tridhjetёetetё]

Nё taksi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. Thi--n- -u-----m -jё -aksi. T______ j_ l____ n__ t_____ T-i-r-i j- l-t-m n-ё t-k-i- --------------------------- Thirrni ju lutem njё taksi. 0
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? Sa--ushton -e-i -- stac--n----t-e-i-? S_ k______ d___ t_ s_______ i t______ S- k-s-t-n d-r- t- s-a-i-n- i t-e-i-? ------------------------------------- Sa kushton deri te stacioni i trenit? 0
Paljonko matka lentokentälle maksaa? Sa---sh----de-- -- ae--po-t? S_ k______ d___ n_ a________ S- k-s-t-n d-r- n- a-r-p-r-? ---------------------------- Sa kushton deri nё aeroport? 0
Eteenpäin, kiitos. D---t ju -u-e-. D____ j_ l_____ D-e-t j- l-t-m- --------------- Drejt ju lutem. 0
Tästä oikealle, kiitos. Dja--tas -u-lu--m. D_______ j_ l_____ D-a-h-a- j- l-t-m- ------------------ Djathtas ju lutem. 0
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. Te -e-i a-je -ajta--j- -u-e-. T_ c___ a___ m_____ j_ l_____ T- c-p- a-j- m-j-a- j- l-t-m- ----------------------------- Te cepi atje majtas ju lutem. 0
Minulla on kiire. E-ka- -- n--tim. E k__ m_ n______ E k-m m- n-i-i-. ---------------- E kam me nxitim. 0
Minulla on aikaa. Ka--k-h-. K__ k____ K-m k-h-. --------- Kam kohё. 0
Ajakaa hitaammin, kiitos. E--i----n-ad-l--j--l--em. E___ m_ n______ j_ l_____ E-n- m- n-a-a-ё j- l-t-m- ------------------------- Ecni mё ngadalё ju lutem. 0
Pysäyttäkää tässä, kiitos. N-a-o-i-k-tu -- lute-. N______ k___ j_ l_____ N-a-o-i k-t- j- l-t-m- ---------------------- Ndaloni kёtu ju lutem. 0
Odottakaa hetki. Pr-s-i-n-ё--o--nt-j- -ut--. P_____ n__ m_____ j_ l_____ P-i-n- n-ё m-m-n- j- l-t-m- --------------------------- Prisni njё moment ju lutem. 0
Palaan pian. Ja-e----. J_ e_____ J- e-d-a- --------- Ja erdha. 0
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. L-og-rinё-j- ---e-. L________ j_ l_____ L-o-a-i-ё j- l-t-m- ------------------- Llogarinё ju lutem. 0
Minulla ei ole pikkurahaa. S’ka- lekё--ё -o-la. S____ l___ t_ v_____ S-k-m l-k- t- v-g-a- -------------------- S’kam lekё tё vogla. 0
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. N--rreg-l-,--u--r---m-aje--. N_ r_______ k______ m_______ N- r-e-u-l- k-s-r-n m-a-e-i- ---------------------------- Nё rregull, kusurin mbajeni. 0
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. M-----i-te k-o-adr-s-. M_ ç___ t_ k__ a______ M- ç-n- t- k-o a-r-s-. ---------------------- Mё çoni te kjo adresё. 0
Ajakaa minut hotellilleni. Mё ---i-n--h-te-in-ti-. M_ ç___ n_ h______ t___ M- ç-n- n- h-t-l-n t-m- ----------------------- Mё çoni nё hotelin tim. 0
Ajakaa minut rannalle. M- çon- -ё pl--h. M_ ç___ n_ p_____ M- ç-n- n- p-a-h- ----------------- Mё çoni nё plazh. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + albania (1-100) MP3 albania (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?