Lauseita

fi Kaupungissa   »   sq Nё qytet

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [njёzetepesё]

Nё qytet

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Du- tё ----j-te-s-ac-o-i---t---it. D__ t_ s____ t_ s_______ i t______ D-a t- s-k-j t- s-a-i-n- i t-e-i-. ---------------------------------- Dua tё shkoj te stacioni i trenit. 0
Tahdon lentokentälle. Du- t- -h-oj-n----r-port. D__ t_ s____ n_ a________ D-a t- s-k-j n- a-r-p-r-. ------------------------- Dua tё shkoj nё aeroport. 0
Tahdon keskustaan. Du- t- shko- n- -----r. D__ t_ s____ n_ q______ D-a t- s-k-j n- q-n-ё-. ----------------------- Dua tё shkoj nё qendёr. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? S--s-kohet--e s-acion- - t-eni-? S_ s______ t_ s_______ i t______ S- s-k-h-t t- s-a-i-n- i t-e-i-? -------------------------------- Si shkohet te stacioni i trenit? 0
Miten pääsen lentokentälle? Si--hk---t-n--a---p---? S_ s______ n_ a________ S- s-k-h-t n- a-r-p-r-? ----------------------- Si shkohet nё aeroport? 0
Miten pääsen keskustaan? S- -h--he- nё--en---? S_ s______ n_ q______ S- s-k-h-t n- q-n-ё-? --------------------- Si shkohet nё qendёr? 0
Tarvitsen taksin. Ka--nev-j- p-r--j--tak-i. K__ n_____ p__ n__ t_____ K-m n-v-j- p-r n-ё t-k-i- ------------------------- Kam nevojё pёr njё taksi. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Kam -e-o-- p-- njё p-an-qy-e--. K__ n_____ p__ n__ p___ q______ K-m n-v-j- p-r n-ё p-a- q-t-t-. ------------------------------- Kam nevojё pёr njё plan qyteti. 0
Tarvitsen hotellin. Ka- n--o-- p-- n-----te-. K__ n_____ p__ n__ h_____ K-m n-v-j- p-r n-ё h-t-l- ------------------------- Kam nevojё pёr njё hotel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. D-- -ё m--- -e qira--j------n-. D__ t_ m___ m_ q___ n__ m______ D-a t- m-r- m- q-r- n-ё m-k-n-. ------------------------------- Dua tё marr me qira njё makinё. 0
Tässä on luottokorttini. Ur-h-ro--art-----m------r-di-it. U______ k_____ t___ t_ k________ U-d-ё-o k-r-ё- t-m- t- k-e-i-i-. -------------------------------- Urdhёro kartёn time tё kreditit. 0
Tässä on ajokorttini. U---ёr- -a-en-ёn ti--. U______ p_______ t____ U-d-ё-o p-t-n-ё- t-m-. ---------------------- Urdhёro patentёn time. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Ç-a-ё-mund--- -iz-toj n----tet? Ç____ m___ t_ v______ n_ q_____ Ç-a-ё m-n- t- v-z-t-j n- q-t-t- ------------------------------- Çfarё mund tё vizitoj nё qytet? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Shk--i-n- lagjen----j--ёr t- -yteti-. S_____ n_ l_____ e v_____ t_ q_______ S-k-n- n- l-g-e- e v-e-ё- t- q-t-t-t- ------------------------------------- Shkoni nё lagjen e vjetёr të qytetit. 0
Tehkää kiertoajelu. Bёn- ----xhi-o-n-pёr--yt-t. B___ n__ x____ n____ q_____ B-n- n-ё x-i-o n-p-r q-t-t- --------------------------- Bёni njё xhiro nёpёr qytet. 0
Menkää satamaan. Shk-n- t---o--i. S_____ t_ p_____ S-k-n- t- p-r-i- ---------------- Shkoni te porti. 0
Tehkää satamakierros. B--i--j- x-i-o----po--. B___ n__ x____ n_ p____ B-n- n-ё x-i-o n- p-r-. ----------------------- Bёni njё xhiro nё port. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Çfa-ё--- -l-n t- vizito-h -jetёr? Ç____ i_ v___ t_ v_______ t______ Ç-a-ё i- v-e- t- v-z-t-s- t-e-ё-? --------------------------------- Çfarё ia vlen tё vizitosh tjetёr? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + albania (1-100) MP3 albania (1-100)
Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!