Lauseita

fi Menneisyysmuoto 2   »   sl Preteklost 2

82 [kahdeksankymmentäkaksi]

Menneisyysmuoto 2

Menneisyysmuoto 2

82 [dvainosemdeset]

Preteklost 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Pitikö sinun soittaa ambulanssi? Ali s- --ral----p----ca-i---ši--a? A__ s_ m_______ p________ r_______ A-i s- m-r-l-a- p-k-i-a-i r-š-l-a- ---------------------------------- Ali si moral(a) poklicati rešilca? 0
Pitikö sinun soittaa lääkäri? A-i si m-r-l--) p-kl-cati--d--v-i--? A__ s_ m_______ p________ z_________ A-i s- m-r-l-a- p-k-i-a-i z-r-v-i-a- ------------------------------------ Ali si moral(a) poklicati zdravnika? 0
Pitikö sinun soittaa poliisi? Al- si m-r--(a) -okl-c--i-p-li--jo? A__ s_ m_______ p________ p________ A-i s- m-r-l-a- p-k-i-a-i p-l-c-j-? ----------------------------------- Ali si moral(a) poklicati policijo? 0
Onko teillä puhelinnumero? Minulla oli se vielä äsken. Al--ima-e ---ef-n--o š-evi-k-? -rav-a---e- j--š- ime----. A__ i____ t_________ š________ P______ s__ j_ š_ i_______ A-i i-a-e t-l-f-n-k- š-e-i-k-? P-a-k-r s-m j- š- i-e-(-)- --------------------------------------------------------- Ali imate telefonsko številko? Pravkar sem jo še imel(a). 0
Onko teillä osoite? Äsken minulla oli se vielä. Al- i--t- na--ov- P-av-ar s-------- --el(a). A__ i____ n______ P______ s__ g_ š_ i_______ A-i i-a-e n-s-o-? P-a-k-r s-m g- š- i-e-(-)- -------------------------------------------- Ali imate naslov? Pravkar sem ga še imel(a). 0
Onko teillä kaupungin kartta? Äsken minulla oli se vielä. Ali-im--e -a--t-m-st-----avk-- se---a--e-im----). A__ i____ n____ m_____ P______ s__ g_ š_ i_______ A-i i-a-e n-č-t m-s-a- P-a-k-r s-m g- š- i-e-(-)- ------------------------------------------------- Ali imate načrt mesta? Pravkar sem ga še imel(a). 0
Tuliko hän ajoissa? Hän ei voinut tulla ajoissa. Je--riš-l-t-č-o? O- ni -oge----i-i----v-č-sno. J_ p_____ t_____ O_ n_ m____ p____ p__________ J- p-i-e- t-č-o- O- n- m-g-l p-i-i p-a-o-a-n-. ---------------------------------------------- Je prišel točno? On ni mogel priti pravočasno. 0
Löysikö hän tien? Hän ei voinut löytää tietä. Je -a--l pot? ---mo----na-ti-po-i. J_ n____ p___ N_ m____ n____ p____ J- n-š-l p-t- N- m-g-l n-j-i p-t-. ---------------------------------- Je našel pot? Ni mogel najti poti. 0
Ymmärsikö hän sinua? Hän ei ymmärtänyt minua. Te--- r-zume-?-----e-mo--l r----eti. T_ j_ r_______ N_ m_ m____ r________ T- j- r-z-m-l- N- m- m-g-l r-z-m-t-. ------------------------------------ Te je razumel? Ni me mogel razumeti. 0
Miksi et voinut tulla ajoissa? Zaka- n-si-mog------gl-)---iti t-č--? Z____ n___ m____ (______ p____ t_____ Z-k-j n-s- m-g-l (-o-l-) p-i-i t-č-o- ------------------------------------- Zakaj nisi mogel (mogla) priti točno? 0
Miksi et voinut löytää tietä? Zak-j-n--i---ge- (-o-la- ---ti p-t-? Z____ n___ m____ (______ n____ p____ Z-k-j n-s- m-g-l (-o-l-) n-j-i p-t-? ------------------------------------ Zakaj nisi mogel (mogla) najti poti? 0
Miksi et voinut ymmärtää häntä? Z--a--ga -i----o-el (m-g----r--um-ti? Z____ g_ n___ m____ (______ r________ Z-k-j g- n-s- m-g-l (-o-l-) r-z-m-t-? ------------------------------------- Zakaj ga nisi mogel (mogla) razumeti? 0
En voinut tulla ajoissa, koska bussi ei mennyt. N--em moge---m-g-a---riti---č-o, -er-----o----n---n av---us. N____ m____ (______ p____ t_____ k__ n_ v____ n____ a_______ N-s-m m-g-l (-o-l-) p-i-i t-č-o- k-r n- v-z-l n-b-n a-t-b-s- ------------------------------------------------------------ Nisem mogel (mogla) priti točno, ker ni vozil noben avtobus. 0
En voinut löytää tietä, koska minulla ei ollut kaupungin karttaa. N-sem-mo--- -----a)--a-ti--o-i- ----n-s---ime-(-)---č-t- m---a. N____ m____ (______ n____ p____ k__ n____ i______ n_____ m_____ N-s-m m-g-l (-o-l-) n-j-i p-t-, k-r n-s-m i-e-(-) n-č-t- m-s-a- --------------------------------------------------------------- Nisem mogel (mogla) najti poti, ker nisem imel(a) načrta mesta. 0
En voinut ymmärtää häntä, koska musiikki oli niin kovalla. N-s-- ---mogel-(-o--a--r-zu-e-i- --- je---l---las-- --ko gl----. N____ g_ m____ (______ r________ k__ j_ b___ g_____ t___ g______ N-s-m g- m-g-l (-o-l-) r-z-m-t-, k-r j- b-l- g-a-b- t-k- g-a-n-. ---------------------------------------------------------------- Nisem ga mogel (mogla) razumeti, ker je bila glasba tako glasna. 0
Minun piti ottaa taksi. Mo-a-(-)-se- --eti-taksi. M_______ s__ v____ t_____ M-r-l-a- s-m v-e-i t-k-i- ------------------------- Moral(a) sem vzeti taksi. 0
Minun piti ostaa kaupungin kartta. Mo-a--a--se- k---ti n--r- m--ta. M_______ s__ k_____ n____ m_____ M-r-l-a- s-m k-p-t- n-č-t m-s-a- -------------------------------- Moral(a) sem kupiti načrt mesta. 0
Minun piti sammuttaa radio. Mor--------m iz--o-i-- r---o. M_______ s__ i________ r_____ M-r-l-a- s-m i-k-o-i-i r-d-o- ----------------------------- Moral(a) sem izklopiti radio. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovenia (1-100) MP3 slovenia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Opi vieraita kieliä paremmin ulkomailla!

Aikuiset eivät opi kieliä yhtä helposti kuin lapset. Heidän aivonsa ovat täysin kehittyneet. Siksi ne eivät kykene enää muodostamaan uusia verkostoja niin helposti. Mutta ihminen voi aikuisenakin oppia vielä kielen! Sitä varten pitää matkustaa maahan, jossa sitä kieltä puhutaan. Vieraan kielen oppii erityisen tehokkaasti ulkomailla. Jokainen kielilomalle lähtenyt tietää tämän. Uuden kielen oppii paremmin sen luontaisessa ympäristössä. Uudessa tutkimuksessa on juuri tultu mielenkiintoiseen johtopäätökseen. Se osoittaa, että uusi kieli opitaan myös eri lailla ulkomailla! Aivot voivat käsitellä vierasta kieltä kuten äidinkieltä. Tutkijat ovat kauan uskoneet, että on olemassa erilaisia oppimisprosesseja. Nyt se on ilmeisesti todistettu kokeella. Koehenkilöryhmän piti oppia keksitty kieli. Osa koehenkilöistä meni tavallisille oppitunneille. Toinen osa opiskeli simuloinnin avulla luodussa vieraassa maassa. Näiden koehenkilöiden piti asennoitua ulkomaalaiseen ympäristöön. Kaikki heidän tapaamansa ihmiset puhuivat uutta kieltä. Tämän ryhmän koehenkilöt eivät siksi olleet tyypillisiä kielenopiskelijoita. He kuuluivat tuntemattomaan kielen puhujien yhteisöön. Tällä tavoin heidät pakotettiin etsimään nopeasti apua uudella kielellä. Jonkin ajan kuluttua koehenkilöt testattiin. Molemmilla ryhmillä oli yhtä hyvät tiedot uudesta kielestä. Mutta heidän aivonsa käsittelivät vierasta kieltä eri lailla! ”Ulkomailla” kielensä oppineilla nähtiin hätkähdyttäviä aivotoimintoja. Heidän aivonsa käsittelivät vierasta kielioppia kuten heidän omaa kieltään. Samat toiminnot havaittiin äidinkieltään puhuvilla. Kieliloma on mukavin ja tehokkain tapa oppia!