Lauseita

fi Hedelmiä ja elintarvikkeita   »   bs Voće i životne namirnice

15 [viisitoista]

Hedelmiä ja elintarvikkeita

Hedelmiä ja elintarvikkeita

15 [petnaest]

Voće i životne namirnice

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
Minulla on mansikka. Ja-i--m --g--u. J_ i___ j______ J- i-a- j-g-d-. --------------- Ja imam jagodu. 0
Minulla on kiivi ja meloni. Ja-im---kivi-i-lub---c-. J_ i___ k___ i l________ J- i-a- k-v- i l-b-n-c-. ------------------------ Ja imam kivi i lubenicu. 0
Minulla on appelsiini ja greippi. J--ima- n----džu-i gr-jpfru-. J_ i___ n_______ i g_________ J- i-a- n-r-n-ž- i g-e-p-r-t- ----------------------------- Ja imam narandžu i grejpfrut. 0
Minulla on omena ja mango. J- i--m --b----i-ma-go. J_ i___ j_____ i m_____ J- i-a- j-b-k- i m-n-o- ----------------------- Ja imam jabuku i mango. 0
Minulla on banaani ja ananas. Ja -m-- bana-u i-a--n-s. J_ i___ b_____ i a______ J- i-a- b-n-n- i a-a-a-. ------------------------ Ja imam bananu i ananas. 0
Minä teen hedelmäsalaattia. J--p-a--m voćn- salatu. J_ p_____ v____ s______ J- p-a-i- v-ć-u s-l-t-. ----------------------- Ja pravim voćnu salatu. 0
Minä syön paahtoleipää. J-----em----t. J_ j____ t____ J- j-d-m t-s-. -------------- Ja jedem tost. 0
Minä syön paahtoleivän voin kanssa. J- j------o-t s---s-ac-m. J_ j____ t___ s m________ J- j-d-m t-s- s m-s-a-e-. ------------------------- Ja jedem tost s maslacem. 0
Minä syön paahtoleivän voin ja hillon kanssa. Ja --d---to---- m-s-acem i-ma--ela---. J_ j____ t___ s m_______ i m__________ J- j-d-m t-s- s m-s-a-e- i m-r-e-a-o-. -------------------------------------- Ja jedem tost s maslacem i marmeladom. 0
Minä syön kerrosvoileivän. Ja---d-- ---dvič. J_ j____ s_______ J- j-d-m s-n-v-č- ----------------- Ja jedem sendvič. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin kanssa. J---e--- -e-dv-č s-m--ga----m. J_ j____ s______ s m__________ J- j-d-m s-n-v-č s m-r-a-i-o-. ------------------------------ Ja jedem sendvič s margarinom. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin ja tomaatin kanssa. J- j-de- --ndv-- s -ar--rin---i-par-d-----. J_ j____ s______ s m_________ i p__________ J- j-d-m s-n-v-č s m-r-a-i-o- i p-r-d-j-o-. ------------------------------------------- Ja jedem sendvič s margarinom i paradajzom. 0
Me tarvitsemme leipää ja riisiä. Mi t-e-a-- ---e-a - k-u---- r-ž-. M_ t______ h_____ / k____ i r____ M- t-e-a-o h-j-b- / k-u-a i r-ž-. --------------------------------- Mi trebamo hljeba / kruha i riže. 0
Me tarvitsemme kalaa ja pihvejä. M--treb-m- -ib- i -d-----. M_ t______ r___ i o_______ M- t-e-a-o r-b- i o-r-s-e- -------------------------- Mi trebamo ribu i odreske. 0
Me tarvitsemme pitsaa ja spagettia. Mi---eba-o---------pa-e-e. M_ t______ p___ i š_______ M- t-e-a-o p-c- i š-a-e-e- -------------------------- Mi trebamo picu i špagete. 0
Mitä me vielä tarvitsemme? Š-a --- tr--amo? Š__ j__ t_______ Š-a j-š t-e-a-o- ---------------- Šta još trebamo? 0
Me tarvitsemme porkkanoita ja tomaatteja keittoa varten. M- tr-bam--mr-vu i p-rad--z-z- supu. M_ t______ m____ i p_______ z_ s____ M- t-e-a-o m-k-u i p-r-d-j- z- s-p-. ------------------------------------ Mi trebamo mrkvu i paradajz za supu. 0
Missä on supermarketti? G----j- su--r-a-k-t? G___ j_ s___________ G-j- j- s-p-r-a-k-t- -------------------- Gdje je supermarket? 0

Media ja kieli

Medialla on vaikutus myös kieleemme. Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli. Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen. Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa. Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä. Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille. Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation. Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista. Niinpä me matkimme todellista keskustelua. Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne. Sanoja tai lauseita lyhennetään usein. Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata. Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois. Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä. Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä. Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä. Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia. Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli. Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla. Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa. Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä. Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa. Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi. Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa. Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä. Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta. Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja! Olemme siitä iloisia!