Lauseita

fi Hedelmiä ja elintarvikkeita   »   lv Augļi un pārtikas produkti

15 [viisitoista]

Hedelmiä ja elintarvikkeita

Hedelmiä ja elintarvikkeita

15 [piecpadsmit]

Augļi un pārtikas produkti

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Minulla on mansikka. Ma- ir-ze-ene. M__ i_ z______ M-n i- z-m-n-. -------------- Man ir zemene. 0
Minulla on kiivi ja meloni. Man--r----- -n-melo-e. M__ i_ k___ u_ m______ M-n i- k-v- u- m-l-n-. ---------------------- Man ir kivi un melone. 0
Minulla on appelsiini ja greippi. Man--r a-e--īns-un-g-ei-r--s. M__ i_ a_______ u_ g_________ M-n i- a-e-s-n- u- g-e-f-ū-s- ----------------------------- Man ir apelsīns un greifrūts. 0
Minulla on omena ja mango. M-n-ir -b--s -- ma--o. M__ i_ ā____ u_ m_____ M-n i- ā-o-s u- m-n-o- ---------------------- Man ir ābols un mango. 0
Minulla on banaani ja ananas. Ma--ir -a---s -n--nanass. M__ i_ b_____ u_ a_______ M-n i- b-n-n- u- a-a-a-s- ------------------------- Man ir banāns un ananass. 0
Minä teen hedelmäsalaattia. E--g-tav-ju --------lā-u-. E_ g_______ a____ s_______ E- g-t-v-j- a-g-u s-l-t-s- -------------------------- Es gatavoju augļu salātus. 0
Minä syön paahtoleipää. E- ē-u --st---a-z-. E_ ē__ t___________ E- ē-u t-s-e-m-i-i- ------------------- Es ēdu tostermaizi. 0
Minä syön paahtoleivän voin kanssa. E- -du-t---e--------- -v-e-tu. E_ ē__ t__________ a_ s_______ E- ē-u t-s-e-m-i-i a- s-i-s-u- ------------------------------ Es ēdu tostermaizi ar sviestu. 0
Minä syön paahtoleivän voin ja hillon kanssa. E--ē-u---s-e---iz---r-sv--s-u ----arm-l-di. E_ ē__ t__________ a_ s______ u_ m_________ E- ē-u t-s-e-m-i-i a- s-i-s-u u- m-r-e-ā-i- ------------------------------------------- Es ēdu tostermaizi ar sviestu un marmelādi. 0
Minä syön kerrosvoileivän. E--ē---sen--iču. E_ ē__ s________ E- ē-u s-n-v-č-. ---------------- Es ēdu sendviču. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin kanssa. E- --u--e-d---- ar-mar--r--u. E_ ē__ s_______ a_ m_________ E- ē-u s-n-v-č- a- m-r-a-ī-u- ----------------------------- Es ēdu sendviču ar margarīnu. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin ja tomaatin kanssa. Es ēd- se-dvi-u a-----ga-ī---un tomā-u. E_ ē__ s_______ a_ m________ u_ t______ E- ē-u s-n-v-č- a- m-r-a-ī-u u- t-m-t-. --------------------------------------- Es ēdu sendviču ar margarīnu un tomātu. 0
Me tarvitsemme leipää ja riisiä. Mu---v---g-m-iz- u---ī---. M___ v____ m____ u_ r_____ M-m- v-j-g m-i-i u- r-s-s- -------------------------- Mums vajag maizi un rīsus. 0
Me tarvitsemme kalaa ja pihvejä. M-ms--aj-g ---i---- s----u-. M___ v____ z____ u_ s_______ M-m- v-j-g z-v-s u- s-e-k-s- ---------------------------- Mums vajag zivis un steikus. 0
Me tarvitsemme pitsaa ja spagettia. M--s vajag--ic- u- -pa----. M___ v____ p___ u_ s_______ M-m- v-j-g p-c- u- s-a-e-i- --------------------------- Mums vajag picu un spageti. 0
Mitä me vielä tarvitsemme? K----ms vēl-v-j-g? K_ m___ v__ v_____ K- m-m- v-l v-j-g- ------------------ Ko mums vēl vajag? 0
Me tarvitsemme porkkanoita ja tomaatteja keittoa varten. Mums va--g-burkā-u- -n t--ātu- --pai. M___ v____ b_______ u_ t______ z_____ M-m- v-j-g b-r-ā-u- u- t-m-t-s z-p-i- ------------------------------------- Mums vajag burkānus un tomātus zupai. 0
Missä on supermarketti? K-r--r-li------a-s? K__ i_ l___________ K-r i- l-e-v-i-a-s- ------------------- Kur ir lielveikals? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + latvia (1-100) MP3 latvia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Media ja kieli

Medialla on vaikutus myös kieleemme. Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli. Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen. Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa. Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä. Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille. Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation. Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista. Niinpä me matkimme todellista keskustelua. Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne. Sanoja tai lauseita lyhennetään usein. Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata. Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois. Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä. Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä. Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä. Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia. Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli. Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla. Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa. Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä. Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa. Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi. Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa. Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä. Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta. Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja! Olemme siitä iloisia!