Ես ----- ----իվի և--- ս--:
Ե_ ո____ մ_ կ___ և մ_ ս___
Ե- ո-ն-մ մ- կ-վ- և մ- ս-խ-
--------------------------
Ես ունեմ մի կիվի և մի սեխ: 0 Y-s--n-m-m- -iv- -e- -i-s--hY__ u___ m_ k___ y__ m_ s___Y-s u-e- m- k-v- y-v m- s-k-----------------------------Yes unem mi kivi yev mi sekh
Մե---ե-ք-- հա- և --ինձ:
Մ__ պ___ է հ__ և բ_____
Մ-զ պ-տ- է հ-ց և բ-ի-ձ-
-----------------------
Մեզ պետք է հաց և բրինձ: 0 Me- p--k’---h-t-’--e- -r-n-zM__ p____ e h____ y__ b_____M-z p-t-’ e h-t-’ y-v b-i-d-----------------------------Mez petk’ e hats’ yev brindz
Մե--պետ- է ձուկ և---ֆշ--քս:
Մ__ պ___ է ձ___ և բ________
Մ-զ պ-տ- է ձ-ւ- և բ-ֆ-տ-ք-:
---------------------------
Մեզ պետք է ձուկ և բիֆշտեքս: 0 Mez -e-k- e -zuk ------fs-tek-sM__ p____ e d___ y__ b_________M-z p-t-’ e d-u- y-v b-f-h-e-’--------------------------------Mez petk’ e dzuk yev bifshtek’s
Մեզ պ-տ--է--իցց--և -պագետ--:
Մ__ պ___ է պ____ և ս________
Մ-զ պ-տ- է պ-ց-ա և ս-ա-ե-տ-:
----------------------------
Մեզ պետք է պիցցա և սպագետտի: 0 Me---e-k- - p-t-’ts’--ye- s--g---iM__ p____ e p________ y__ s_______M-z p-t-’ e p-t-’-s-a y-v s-a-e-t-----------------------------------Mez petk’ e pits’ts’a yev spagetti
ՈՒ--շ ի----- մ---հարկ-վ-ր:
Ո____ ի___ է մ__ հ________
Ո-ր-շ ի-ն- է մ-զ հ-ր-ա-ո-:
--------------------------
ՈՒրիշ ի՞նչ է մեզ հարկավոր: 0 U--sh i--ch--- m-- h-rk-vorU____ i_____ e m__ h_______U-i-h i-n-h- e m-z h-r-a-o----------------------------Urish i՞nch’ e mez harkavor
Me tarvitsemme porkkanoita ja tomaatteja keittoa varten.
Մեզ---ո--ի-հ--ա- գ--ա--և---մ-դ-- է-----:
Մ__ ա_____ հ____ գ____ և պ______ է պ____
Մ-զ ա-ո-ր- հ-մ-ր գ-զ-ր և պ-մ-դ-ր է պ-տ-:
----------------------------------------
Մեզ ապուրի համար գազար և պոմիդոր է պետք: 0 M---a-u-----mar---z-- yev p-mid---- petk’M__ a____ h____ g____ y__ p______ e p____M-z a-u-i h-m-r g-z-r y-v p-m-d-r e p-t-’-----------------------------------------Mez apuri hamar gazar yev pomidor e petk’
Lisää kieliä
Napsauta lippua!
Me tarvitsemme porkkanoita ja tomaatteja keittoa varten.
Medialla on vaikutus myös kieleemme.
Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli.
Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen.
Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa.
Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä.
Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille.
Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation.
Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista.
Niinpä me matkimme todellista keskustelua.
Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne.
Sanoja tai lauseita lyhennetään usein.
Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata.
Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois.
Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä.
Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä.
Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä.
Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia.
Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli.
Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla.
Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa.
Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä.
Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa.
Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi.
Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa.
Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä.
Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta.
Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja!
Olemme siitä iloisia!