Lauseita

fi Hedelmiä ja elintarvikkeita   »   cs Ovoce a potraviny

15 [viisitoista]

Hedelmiä ja elintarvikkeita

Hedelmiä ja elintarvikkeita

15 [patnáct]

Ovoce a potraviny

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Minulla on mansikka. Mám-j--odu. M__ j______ M-m j-h-d-. ----------- Mám jahodu. 0
Minulla on kiivi ja meloni. Mám-ki-i---me-ou-. M__ k___ a m______ M-m k-w- a m-l-u-. ------------------ Mám kiwi a meloun. 0
Minulla on appelsiini ja greippi. M-m-p--er--č a-g-e-. M__ p_______ a g____ M-m p-m-r-n- a g-e-. -------------------- Mám pomeranč a grep. 0
Minulla on omena ja mango. M---ja-l-o-a man-o. M__ j_____ a m_____ M-m j-b-k- a m-n-o- ------------------- Mám jablko a mango. 0
Minulla on banaani ja ananas. Mám ------- -na-a-. M__ b____ a a______ M-m b-n-n a a-a-a-. ------------------- Mám banán a ananas. 0
Minä teen hedelmäsalaattia. Dělá- ov---- -al-t. D____ o_____ s_____ D-l-m o-o-n- s-l-t- ------------------- Dělám ovocný salát. 0
Minä syön paahtoleipää. J-- t--s-. J__ t_____ J-m t-a-t- ---------- Jím toast. 0
Minä syön paahtoleivän voin kanssa. J-- to--t - m-sl--. J__ t____ s m______ J-m t-a-t s m-s-e-. ------------------- Jím toast s máslem. 0
Minä syön paahtoleivän voin ja hillon kanssa. Jím-toa-- s ----em---ma-----dou. J__ t____ s m_____ a m__________ J-m t-a-t s m-s-e- a m-r-e-á-o-. -------------------------------- Jím toast s máslem a marmeládou. 0
Minä syön kerrosvoileivän. Jí- se-d-i-. J__ s_______ J-m s-n-v-č- ------------ Jím sendvič. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin kanssa. J-m s--dv-č-s mar---í--m. J__ s______ s m__________ J-m s-n-v-č s m-r-a-í-e-. ------------------------- Jím sendvič s margarínem. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin ja tomaatin kanssa. J-- -e-dv---s-m-r-ar--e- a -a----e-. J__ s______ s m_________ a r________ J-m s-n-v-č s m-r-a-í-e- a r-j-e-e-. ------------------------------------ Jím sendvič s margarínem a rajčetem. 0
Me tarvitsemme leipää ja riisiä. Pot-eb--e---c-l---a-rýži. P__________ c____ a r____ P-t-e-u-e-e c-l-b a r-ž-. ------------------------- Potřebujeme chléb a rýži. 0
Me tarvitsemme kalaa ja pihvejä. P---e-uje-e ry-u a-ste---. P__________ r___ a s______ P-t-e-u-e-e r-b- a s-e-k-. -------------------------- Potřebujeme rybu a steaky. 0
Me tarvitsemme pitsaa ja spagettia. P----buj--- p--zu a špa-et-. P__________ p____ a š_______ P-t-e-u-e-e p-z-u a š-a-e-y- ---------------------------- Potřebujeme pizzu a špagety. 0
Mitä me vielä tarvitsemme? C---eš-ě-p--ře-ujem-? C_ j____ p___________ C- j-š-ě p-t-e-u-e-e- --------------------- Co ještě potřebujeme? 0
Me tarvitsemme porkkanoita ja tomaatteja keittoa varten. P----bu--m- mr-e------j---a n-----évku. P__________ m____ a r______ n_ p_______ P-t-e-u-e-e m-k-v a r-j-a-a n- p-l-v-u- --------------------------------------- Potřebujeme mrkev a rajčata na polévku. 0
Missä on supermarketti? Kde-j--su-ermar--t? K__ j_ s___________ K-e j- s-p-r-a-k-t- ------------------- Kde je supermarket? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tsekki (1-100) MP3 tsekki (1-100)
Videota ei löytynyt!

Media ja kieli

Medialla on vaikutus myös kieleemme. Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli. Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen. Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa. Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä. Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille. Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation. Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista. Niinpä me matkimme todellista keskustelua. Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne. Sanoja tai lauseita lyhennetään usein. Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata. Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois. Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä. Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä. Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä. Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia. Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli. Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla. Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa. Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä. Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa. Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi. Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa. Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä. Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta. Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja! Olemme siitä iloisia!