Lauseita

fi Hedelmiä ja elintarvikkeita   »   et Puuviljad ja toiduained

15 [viisitoista]

Hedelmiä ja elintarvikkeita

Hedelmiä ja elintarvikkeita

15 [viisteist]

Puuviljad ja toiduained

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Minulla on mansikka. M-- -n-maas-kas. M__ o_ m________ M-l o- m-a-i-a-. ---------------- Mul on maasikas. 0
Minulla on kiivi ja meloni. Mul-on---i-i-ja -el-n. M__ o_ k____ j_ m_____ M-l o- k-i-i j- m-l-n- ---------------------- Mul on kiivi ja melon. 0
Minulla on appelsiini ja greippi. M----n--p--sin-ja -r---. M__ o_ a______ j_ g_____ M-l o- a-e-s-n j- g-e-p- ------------------------ Mul on apelsin ja greip. 0
Minulla on omena ja mango. M-- -n õun-ja ma---. M__ o_ õ__ j_ m_____ M-l o- õ-n j- m-n-o- -------------------- Mul on õun ja mango. 0
Minulla on banaani ja ananas. Mu- o--banaan--- a-an-ss. M__ o_ b_____ j_ a_______ M-l o- b-n-a- j- a-a-a-s- ------------------------- Mul on banaan ja ananass. 0
Minä teen hedelmäsalaattia. Ma-teen--u--il-a-al--i-. M_ t___ p_______________ M- t-e- p-u-i-j-s-l-t-t- ------------------------ Ma teen puuviljasalatit. 0
Minä syön paahtoleipää. M- ---- -ö----ia. M_ s___ r________ M- s-ö- r-s-s-i-. ----------------- Ma söön röstsaia. 0
Minä syön paahtoleivän voin kanssa. Ma s----võ-g---ö---ai-. M_ s___ v____ r________ M- s-ö- v-i-a r-s-s-i-. ----------------------- Ma söön võiga röstsaia. 0
Minä syön paahtoleivän voin ja hillon kanssa. M--s-ön ----ja -a--elaad--a--------a. M_ s___ v__ j_ m___________ r________ M- s-ö- v-i j- m-r-e-a-d-g- r-s-s-i-. ------------------------------------- Ma söön või ja marmelaadiga röstsaia. 0
Minä syön kerrosvoileivän. Ma-söön--õ-l-iba. M_ s___ v________ M- s-ö- v-i-e-b-. ----------------- Ma söön võileiba. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin kanssa. M--s--n -argarii--g---õ-l---a. M_ s___ m___________ v________ M- s-ö- m-r-a-i-n-g- v-i-e-b-. ------------------------------ Ma söön margariiniga võileiba. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin ja tomaatin kanssa. M--sö-n-----ariin- ja --ma--ga--õi--i-a. M_ s___ m_________ j_ t_______ v________ M- s-ö- m-r-a-i-n- j- t-m-t-g- v-i-e-b-. ---------------------------------------- Ma söön margariini ja tomatiga võileiba. 0
Me tarvitsemme leipää ja riisiä. Mei- o--vaj- lei-- j- -iisi. M___ o_ v___ l____ j_ r_____ M-i- o- v-j- l-i-a j- r-i-i- ---------------------------- Meil on vaja leiba ja riisi. 0
Me tarvitsemme kalaa ja pihvejä. M-il--n vaj--kal- j--s--ike. M___ o_ v___ k___ j_ s______ M-i- o- v-j- k-l- j- s-e-k-. ---------------------------- Meil on vaja kala ja steike. 0
Me tarvitsemme pitsaa ja spagettia. M--l ----aja pit------ s-aget-e. M___ o_ v___ p_____ j_ s________ M-i- o- v-j- p-t-a- j- s-a-e-t-. -------------------------------- Meil on vaja pitsat ja spagette. 0
Mitä me vielä tarvitsemme? Mi-- m--l -e------a--n? M___ m___ v___ v___ o__ M-d- m-i- v-e- v-j- o-? ----------------------- Mida meil veel vaja on? 0
Me tarvitsemme porkkanoita ja tomaatteja keittoa varten. Me-l-----u-i-j-ok- ----and--d--- -om---i- -a-a. M___ o_ s___ j____ p_________ j_ t_______ v____ M-i- o- s-p- j-o-s p-r-a-d-i- j- t-m-t-i- v-j-. ----------------------------------------------- Meil on supi jaoks porgandeid ja tomateid vaja. 0
Missä on supermarketti? Kus-a-ub ka---us? K__ a___ k_______ K-s a-u- k-u-l-s- ----------------- Kus asub kauplus? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + viro (1-100) MP3 viro (1-100)
Videota ei löytynyt!

Media ja kieli

Medialla on vaikutus myös kieleemme. Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli. Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen. Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa. Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä. Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille. Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation. Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista. Niinpä me matkimme todellista keskustelua. Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne. Sanoja tai lauseita lyhennetään usein. Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata. Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois. Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä. Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä. Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä. Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia. Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli. Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla. Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa. Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä. Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa. Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi. Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa. Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä. Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta. Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja! Olemme siitä iloisia!