Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   bs Pridjevi 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [sedamdeset i devet]

Pridjevi 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. Ja i-am na s-b----a-u halj--u. J_ i___ n_ s___ p____ h_______ J- i-a- n- s-b- p-a-u h-l-i-u- ------------------------------ Ja imam na sebi plavu haljinu. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. J- --am-n- -eb- c--enu-h-l--n-. J_ i___ n_ s___ c_____ h_______ J- i-a- n- s-b- c-v-n- h-l-i-u- ------------------------------- Ja imam na sebi crvenu haljinu. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. J----a- ----e----e--nu-halj---. J_ i___ n_ s___ z_____ h_______ J- i-a- n- s-b- z-l-n- h-l-i-u- ------------------------------- Ja imam na sebi zelenu haljinu. 0
Minä ostan mustan laukun. Ja ku--j-m-c-nu --šnu. J_ k______ c___ t_____ J- k-p-j-m c-n- t-š-u- ---------------------- Ja kupujem crnu tašnu. 0
Minä ostan ruskean laukun. Ja -u-uj---s---u--a---. J_ k______ s____ t_____ J- k-p-j-m s-e-u t-š-u- ----------------------- Ja kupujem smeđu tašnu. 0
Minä ostan valkoisen laukun. Ja kupuj-m -i-elu---š-u. J_ k______ b_____ t_____ J- k-p-j-m b-j-l- t-š-u- ------------------------ Ja kupujem bijelu tašnu. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Ja--reb----ov----to. J_ t_____ n___ a____ J- t-e-a- n-v- a-t-. -------------------- Ja trebam novo auto. 0
Minä tarvitsen nopean auton. Ja t-e--- br-------. J_ t_____ b___ a____ J- t-e-a- b-z- a-t-. -------------------- Ja trebam brzo auto. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. J- ---b-m ud-bn- -ut-. J_ t_____ u_____ a____ J- t-e-a- u-o-n- a-t-. ---------------------- Ja trebam udobno auto. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. T-mo-g--e -t--u-e-j-dn--s-a-a ž--a. T___ g___ s______ j____ s____ ž____ T-m- g-r- s-a-u-e j-d-a s-a-a ž-n-. ----------------------------------- Tamo gore stanuje jedna stara žena. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. T-mo ---e-st-nu-- jedna-debe-a -e-a. T___ g___ s______ j____ d_____ ž____ T-m- g-r- s-a-u-e j-d-a d-b-l- ž-n-. ------------------------------------ Tamo gore stanuje jedna debela žena. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. T--- ---e --a-u-e j-dna----oz--la žena. T___ d___ s______ j____ r________ ž____ T-m- d-l- s-a-u-e j-d-a r-d-z-a-a ž-n-. --------------------------------------- Tamo dole stanuje jedna radoznala žena. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. Naš---o-ti su b-l- dra-i--j---. N___ g____ s_ b___ d____ l_____ N-š- g-s-i s- b-l- d-a-i l-u-i- ------------------------------- Naši gosti su bili dragi ljudi. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. Na-i --st- s----l--kultu--i l--di. N___ g____ s_ b___ k_______ l_____ N-š- g-s-i s- b-l- k-l-u-n- l-u-i- ---------------------------------- Naši gosti su bili kulturni ljudi. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. Na-i -o-ti -u--i-i -nte---a-t-i --u-i. N___ g____ s_ b___ i___________ l_____ N-š- g-s-i s- b-l- i-t-r-s-n-n- l-u-i- -------------------------------------- Naši gosti su bili interesantni ljudi. 0
Minulla on kilttejä lapsia. J- ---- --ag---je-u. J_ i___ d____ d_____ J- i-a- d-a-u d-e-u- -------------------- Ja imam dragu djecu. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. A-i --mš--e-i--ju b---b---nu -je--. A__ k______ i____ b_________ d_____ A-i k-m-i-e i-a-u b-z-b-a-n- d-e-u- ----------------------------------- Ali komšije imaju bezobraznu djecu. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? J--- -i-Va-a dj----d-b-a? J___ l_ V___ d____ d_____ J-s- l- V-š- d-e-a d-b-a- ------------------------- Jesu li Vaša djeca dobra? 0

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…