Lauseita

fi Hedelmiä ja elintarvikkeita   »   ro Fructe şi alimente

15 [viisitoista]

Hedelmiä ja elintarvikkeita

Hedelmiä ja elintarvikkeita

15 [cincisprezece]

Fructe şi alimente

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Minulla on mansikka. Eu--m - c-p-u--. E_ a_ o c_______ E- a- o c-p-u-ă- ---------------- Eu am o căpşună. 0
Minulla on kiivi ja meloni. Eu-a--u- kiwi şi un -e-ene. E_ a_ u_ k___ ş_ u_ p______ E- a- u- k-w- ş- u- p-p-n-. --------------------------- Eu am un kiwi şi un pepene. 0
Minulla on appelsiini ja greippi. Eu a--o p-r---ală şi u- -r--e---it. E_ a_ o p________ ş_ u_ g__________ E- a- o p-r-o-a-ă ş- u- g-a-e-r-i-. ----------------------------------- Eu am o portocală şi un grapefruit. 0
Minulla on omena ja mango. E--a- u----r-şi--n ma-go. E_ a_ u_ m__ ş_ u_ m_____ E- a- u- m-r ş- u- m-n-o- ------------------------- Eu am un măr şi un mango. 0
Minulla on banaani ja ananas. E--a--o-ba--n--şi-u--a-a--s. E_ a_ o b_____ ş_ u_ a______ E- a- o b-n-n- ş- u- a-a-a-. ---------------------------- Eu am o banană şi un ananas. 0
Minä teen hedelmäsalaattia. Eu ------salată -- fru-t-. E_ f__ o s_____ d_ f______ E- f-c o s-l-t- d- f-u-t-. -------------------------- Eu fac o salată de fructe. 0
Minä syön paahtoleipää. Eu m-n--c o p-i-- ---ji--. E_ m_____ o p____ p_______ E- m-n-n- o p-i-e p-ă-i-ă- -------------------------- Eu mănânc o pâine prăjită. 0
Minä syön paahtoleivän voin kanssa. E--mă-ân--- p-ine -ră-i-ă-c---nt. E_ m_____ o p____ p______ c_ u___ E- m-n-n- o p-i-e p-ă-i-ă c- u-t- --------------------------------- Eu mănânc o pâine prăjită cu unt. 0
Minä syön paahtoleivän voin ja hillon kanssa. E--m----c-o---i------j--ă-cu --- ş--g-m. E_ m_____ o p____ p______ c_ u__ ş_ g___ E- m-n-n- o p-i-e p-ă-i-ă c- u-t ş- g-m- ---------------------------------------- Eu mănânc o pâine prăjită cu unt şi gem. 0
Minä syön kerrosvoileivän. E----nân--u--sa--v-ş. E_ m_____ u_ s_______ E- m-n-n- u- s-n-v-ş- --------------------- Eu mănânc un sandviş. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin kanssa. E- mă--nc u- -andvi--cu -a-g---nă. E_ m_____ u_ s______ c_ m_________ E- m-n-n- u- s-n-v-ş c- m-r-a-i-ă- ---------------------------------- Eu mănânc un sandviş cu margarină. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin ja tomaatin kanssa. E- --nânc -------v---cu-ma--a---ă şi --şi-. E_ m_____ u_ s______ c_ m________ ş_ r_____ E- m-n-n- u- s-n-v-ş c- m-r-a-i-ă ş- r-ş-i- ------------------------------------------- Eu mănânc un sandviş cu margarină şi roşii. 0
Me tarvitsemme leipää ja riisiä. No--a-em--evo---d- --i-e şi o-ez. N__ a___ n_____ d_ p____ ş_ o____ N-i a-e- n-v-i- d- p-i-e ş- o-e-. --------------------------------- Noi avem nevoie de pâine şi orez. 0
Me tarvitsemme kalaa ja pihvejä. No--a-em--ev--e--e p--te--i fr-pt--ă. N__ a___ n_____ d_ p____ ş_ f________ N-i a-e- n-v-i- d- p-ş-e ş- f-i-t-r-. ------------------------------------- Noi avem nevoie de peşte şi friptură. 0
Me tarvitsemme pitsaa ja spagettia. N-i--v-m --v-ie-d- pi-z--şi -p---e--. N__ a___ n_____ d_ p____ ş_ s________ N-i a-e- n-v-i- d- p-z-a ş- s-a-h-t-. ------------------------------------- Noi avem nevoie de pizza şi spaghete. 0
Mitä me vielä tarvitsemme? D--ce --i ave--ne--i-? D_ c_ m__ a___ n______ D- c- m-i a-e- n-v-i-? ---------------------- De ce mai avem nevoie? 0
Me tarvitsemme porkkanoita ja tomaatteja keittoa varten. Ave- nev----de m-r-o-i -- roş-i -e-t-- s--ă. A___ n_____ d_ m______ ş_ r____ p_____ s____ A-e- n-v-i- d- m-r-o-i ş- r-ş-i p-n-r- s-p-. -------------------------------------------- Avem nevoie de morcovi şi roşii pentru supă. 0
Missä on supermarketti? Unde---te-u---u---m---et? U___ e___ u_ s___________ U-d- e-t- u- s-p-r-a-k-t- ------------------------- Unde este un supermarket? 0

Media ja kieli

Medialla on vaikutus myös kieleemme. Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli. Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen. Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa. Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä. Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille. Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation. Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista. Niinpä me matkimme todellista keskustelua. Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne. Sanoja tai lauseita lyhennetään usein. Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata. Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois. Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä. Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä. Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä. Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia. Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli. Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla. Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa. Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä. Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa. Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi. Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa. Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä. Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta. Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja! Olemme siitä iloisia!