Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   bs Prošlost 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [osamdeset i jedan]

Prošlost 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
kirjoittaa p-sa-i p_____ p-s-t- ------ pisati 0
Hän kirjoitti kirjeen. O- ---na-i--- -is-o. O_ j_ n______ p_____ O- j- n-p-s-o p-s-o- -------------------- On je napisao pismo. 0
Ja hän kirjoitti kortin. A -----e -a--sa-a -az--e--icu. A o__ j_ n_______ r___________ A o-a j- n-p-s-l- r-z-l-d-i-u- ------------------------------ A ona je napisala razglednicu. 0
lukea čit-ti č_____ č-t-t- ------ čitati 0
Hän luki lehteä. O- j----t-- i---------i --s-p--. O_ j_ č____ i__________ č_______ O- j- č-t-o i-u-t-o-a-i č-s-p-s- -------------------------------- On je čitao ilustrovani časopis. 0
Ja hän luki kirjan. A-----je-čit--a knj-gu. A o__ j_ č_____ k______ A o-a j- č-t-l- k-j-g-. ----------------------- A ona je čitala knjigu. 0
ottaa uze-i u____ u-e-i ----- uzeti 0
Hän otti tupakan. O- -- uz---ci------. O_ j_ u___ c________ O- j- u-e- c-g-r-t-. -------------------- On je uzeo cigaretu. 0
Hän otti palan suklaata. O-a----u-e-- -o-ad -oko--d-. O__ j_ u____ k____ č________ O-a j- u-e-a k-m-d č-k-l-d-. ---------------------------- Ona je uzela komad čokolade. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. On--e--i---e-j-ra-, -l--je--n- -i-a--je-n-. O_ j_ b__ n________ a__ j_ o__ b___ v______ O- j- b-o n-v-e-a-, a-i j- o-a b-l- v-e-n-. ------------------------------------------- On je bio nevjeran, ali je ona bila vjerna. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. O---- --- l-j-n,--li j- o-- -i-a -ri--dn-. O_ j_ b__ l_____ a__ j_ o__ b___ v________ O- j- b-o l-j-n- a-i j- o-a b-l- v-i-e-n-. ------------------------------------------ On je bio lijen, ali je ona bila vrijedna. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. On--e bi----r-mašan--a-- je-on- -i----o----. O_ j_ b__ s_________ a__ j_ o__ b___ b______ O- j- b-o s-r-m-š-n- a-i j- o-a b-l- b-g-t-. -------------------------------------------- On je bio siromašan, ali je ona bila bogata. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. O--n-je -mao no-c-,--eć -ug-ve. O_ n___ i___ n_____ v__ d______ O- n-j- i-a- n-v-a- v-ć d-g-v-. ------------------------------- On nije imao novca, već dugove. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. O- n-je ---o -----, v-- ---. O_ n___ i___ s_____ v__ p___ O- n-j- i-a- s-e-e- v-ć p-h- ---------------------------- On nije imao sreće, već peh. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. O---ij- -ma--u---e-- --ć -e--p--h. O_ n___ i___ u______ v__ n________ O- n-j- i-a- u-p-e-, v-ć n-u-p-e-. ---------------------------------- On nije imao uspjeh, već neuspjeh. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. O- ---e-b------o-ol--n---e- nez-do--l-an. O_ n___ b__ z__________ v__ n____________ O- n-j- b-o z-d-v-l-a-, v-ć n-z-d-v-l-a-. ----------------------------------------- On nije bio zadovoljan, već nezadovoljan. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. O- -ije-bio sr--a-,-----n-sre-an. O_ n___ b__ s______ v__ n________ O- n-j- b-o s-e-a-, v-ć n-s-e-a-. --------------------------------- On nije bio sretan, već nesretan. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. O--nij- bio sim-at--a------ a-ti-----a-. O_ n___ b__ s__________ v__ a___________ O- n-j- b-o s-m-a-i-a-, v-ć a-t-p-t-č-n- ---------------------------------------- On nije bio simpatičan, već antipatičan. 0

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…