Lauseita

fi Viikonpäivät   »   bs Dani u sedmici

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [devet]

Dani u sedmici

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
maanantai P--edj--jak P__________ P-n-d-e-j-k ----------- Ponedjeljak 0
tiistai Utor-k U_____ U-o-a- ------ Utorak 0
keskiviikko Sr---da S______ S-i-e-a ------- Srijeda 0
torstai Čet--t-k Č_______ Č-t-r-a- -------- Četvrtak 0
perjantai Pe-ak P____ P-t-k ----- Petak 0
lauantai Subo-a S_____ S-b-t- ------ Subota 0
sunnuntai N-d-e--a N_______ N-d-e-j- -------- Nedjelja 0
viikko Se--ica S______ S-d-i-a ------- Sedmica 0
maanantaista sunnuntaihin od ---edjeljka-----e---l-e o_ p__________ d_ n_______ o- p-n-d-e-j-a d- n-d-e-j- -------------------------- od ponedjeljka do nedjelje 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. P-vi-----je--o-------a-. P___ d__ j_ p___________ P-v- d-n j- p-n-d-e-j-k- ------------------------ Prvi dan je ponedjeljak. 0
Toinen päivä on tiistai. D--gi---- je u---a-. D____ d__ j_ u______ D-u-i d-n j- u-o-a-. -------------------- Drugi dan je utorak. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. T-eć--da- je-srijed-. T____ d__ j_ s_______ T-e-i d-n j- s-i-e-a- --------------------- Treći dan je srijeda. 0
Neljäs päivä on torstai. Č-t--t------je č---r--k. Č______ d__ j_ č________ Č-t-r-i d-n j- č-t-r-a-. ------------------------ Četvrti dan je četvrtak. 0
Viides päivä on perjantai. P--i -an je p-tak. P___ d__ j_ p_____ P-t- d-n j- p-t-k- ------------------ Peti dan je petak. 0
Kuudes päivä on lauantai. Še--- d-n-------ota. Š____ d__ j_ s______ Š-s-i d-n j- s-b-t-. -------------------- Šesti dan je subota. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. Sed-i --n j- ---j-lj-. S____ d__ j_ n________ S-d-i d-n j- n-d-e-j-. ---------------------- Sedmi dan je nedjelja. 0
Viikossa on seitsemän päivää. Se--ic--i-- --dam-da-a. S______ i__ s____ d____ S-d-i-a i-a s-d-m d-n-. ----------------------- Sedmica ima sedam dana. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Mi r-dim--s-mo -et -a-a. M_ r_____ s___ p__ d____ M- r-d-m- s-m- p-t d-n-. ------------------------ Mi radimo samo pet dana. 0

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!