Ни-тре-----б и-----.
Н_ т____ л__ и о____
Н- т-е-а л-б и о-и-.
--------------------
Ни треба леб и ориз. 0 N- -r-eb- -ye--- or--.N_ t_____ l___ i o____N- t-y-b- l-e- i o-i-.----------------------Ni tryeba lyeb i oriz.
Н- -ре------а - -т--.
Н_ т____ р___ и с____
Н- т-е-а р-б- и с-е-.
---------------------
Ни треба риба и стек. 0 N--t-yeb--r-b--i-sty--.N_ t_____ r___ i s_____N- t-y-b- r-b- i s-y-k------------------------Ni tryeba riba i styek.
Ни----б- пица --шпа-ети.
Н_ т____ п___ и ш_______
Н- т-е-а п-ц- и ш-а-е-и-
------------------------
Ни треба пица и шпагети. 0 N- -r-e-- p---- i -hp-gu-e--.N_ t_____ p____ i s__________N- t-y-b- p-t-a i s-p-g-y-t-.-----------------------------Ni tryeba pitza i shpaguyeti.
Me tarvitsemme porkkanoita ja tomaatteja keittoa varten.
Н- ----аа---о-ко-и и --мат- за-с-па-а.
Н_ т______ м______ и д_____ з_ с______
Н- т-е-а-т м-р-о-и и д-м-т- з- с-п-т-.
--------------------------------------
Ни требаат моркови и домати за супата. 0 N- t---ba-t -or--vi-i---ma-i-z- so-----.N_ t_______ m______ i d_____ z_ s_______N- t-y-b-a- m-r-o-i i d-m-t- z- s-o-a-a-----------------------------------------Ni tryebaat morkovi i domati za soopata.
Lisää kieliä
Napsauta lippua!
Me tarvitsemme porkkanoita ja tomaatteja keittoa varten.
Medialla on vaikutus myös kieleemme.
Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli.
Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen.
Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa.
Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä.
Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille.
Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation.
Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista.
Niinpä me matkimme todellista keskustelua.
Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne.
Sanoja tai lauseita lyhennetään usein.
Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata.
Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois.
Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä.
Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä.
Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä.
Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia.
Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli.
Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla.
Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa.
Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä.
Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa.
Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi.
Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa.
Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä.
Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta.
Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja!
Olemme siitä iloisia!