Ordliste

nn Ordinal numbers   »   fi Järjestysnumerot

61 [sekstiein / ein og seksti]

Ordinal numbers

Ordinal numbers

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Velg hvordan du vil se oversettelsen:   
Nynorsk Finnish Spel Meir
Den fyrste månaden er januar. E--i-mä--en --u--u-i-o---ammi-uu. Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. E-s-m-ä-n-n k-u-a-s- o- t-m-i-u-. --------------------------------- Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. 0
Den andre månaden er februar. T-in-----uk--s- -- -e----u-. Toinen kuukausi on helmikuu. T-i-e- k-u-a-s- o- h-l-i-u-. ---------------------------- Toinen kuukausi on helmikuu. 0
Den tredje månaden er mars. K--ma- -u--a-si--- -a--is---. Kolmas kuukausi on maaliskuu. K-l-a- k-u-a-s- o- m-a-i-k-u- ----------------------------- Kolmas kuukausi on maaliskuu. 0
Den fjerde månaden er april. N-l--s---uka-s--on -uht---u. Neljäs kuukausi on huhtikuu. N-l-ä- k-u-a-s- o- h-h-i-u-. ---------------------------- Neljäs kuukausi on huhtikuu. 0
Den femte månaden er mai. V-ides-k-u-a--i--- -o--o-u-. Viides kuukausi on toukokuu. V-i-e- k-u-a-s- o- t-u-o-u-. ---------------------------- Viides kuukausi on toukokuu. 0
Den sjette månaden er juni. Kuud---k--k---i o--k----uu. Kuudes kuukausi on kesäkuu. K-u-e- k-u-a-s- o- k-s-k-u- --------------------------- Kuudes kuukausi on kesäkuu. 0
Seks månader er eit halvt år. Kuu-i --u-au-ta on-puo-i-v-o--a. Kuusi kuukautta on puoli vuotta. K-u-i k-u-a-t-a o- p-o-i v-o-t-. -------------------------------- Kuusi kuukautta on puoli vuotta. 0
Januar, februar, mars, Tamm-k-u- helmikuu,-ma-l-skuu, Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, T-m-i-u-, h-l-i-u-, m-a-i-k-u- ------------------------------ Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, 0
april, mai og juni. h-ht-k-u---o--oku---a-k--ä---. huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. h-h-i-u-, t-u-o-u- j- k-s-k-u- ------------------------------ huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. 0
Den sjuande månaden er juli. Sei--e-äs kuuka--i -n hei-äkuu. Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. S-i-s-m-s k-u-a-s- o- h-i-ä-u-. ------------------------------- Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. 0
Den åttande månaden er august. K-hd----s ------si on --ok-u. Kahdeksas kuukausi on elokuu. K-h-e-s-s k-u-a-s- o- e-o-u-. ----------------------------- Kahdeksas kuukausi on elokuu. 0
Den niande månaden er september. Yh--ksäs-k-u-aus---- s-y-ku-. Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. Y-d-k-ä- k-u-a-s- o- s-y-k-u- ----------------------------- Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. 0
Den tiande månaden er oktober. Ky-mene- k-u-au-- -- --k----. Kymmenes kuukausi on lokakuu. K-m-e-e- k-u-a-s- o- l-k-k-u- ----------------------------- Kymmenes kuukausi on lokakuu. 0
Den ellevte månaden er november. Y---s-o-s-- -uu-a-si-o- -arras--u. Yhdestoista kuukausi on marraskuu. Y-d-s-o-s-a k-u-a-s- o- m-r-a-k-u- ---------------------------------- Yhdestoista kuukausi on marraskuu. 0
Den tolvte månaden er desember. Ka-----oist- --u----- -n---u--ku-. Kahdestoista kuukausi on joulukuu. K-h-e-t-i-t- k-u-a-s- o- j-u-u-u-. ---------------------------------- Kahdestoista kuukausi on joulukuu. 0
Tolv månader er eitt år. Ka-sit----- ku-kautt--on--k-i v--si. Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. K-k-i-o-s-a k-u-a-t-a o- y-s- v-o-i- ------------------------------------ Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. 0
Juli, august, september, H---äk--,-e---u-,-syys-u-, Heinäkuu, elokuu, syyskuu, H-i-ä-u-, e-o-u-, s-y-k-u- -------------------------- Heinäkuu, elokuu, syyskuu, 0
oktober, november og desember. l--akuu----rra---- -- jou--k-u. lokakuu, marraskuu ja joulukuu. l-k-k-u- m-r-a-k-u j- j-u-u-u-. ------------------------------- lokakuu, marraskuu ja joulukuu. 0

Nedlasting MP3 (.zip filer)

Ingen video funne!

Morsmålet er alltid det viktigaste språket

Morsmålet vårt er det fyrste vi lærer. Det skjer umedvite, så vi merkar det ikkje. Dei fleste menneske har berre eitt morsmål. Alle andre språk blir lærte som framandspråk. Sjølvsagt finst det menneske som veks opp med fleire språk. Men dei pratar oftast desse språka på litt ulikt nivå. Ofte blir språka også brukt ulikt. Til dømes blir eitt språk brukt på arbeid. Det andre blir brukt heime. Kor godt vi pratar eit språk, kjem an på fleire faktorar. Når vi lærer det som små born, lærer vi det oftast godt. Språksenteret vårt er mest effektivt i desse leveåra. Det er òg viktig kor ofte vi brukar språket. Di oftare vi brukar det, di betre pratar vi det. Forskarar trur at du aldri kan lære to språk like godt. Eitt språk blir alltid viktigare. Eksperiment ser ut til å stadfeste denne hypotesen. Forskjellige personar vart testa i ein studie. Ein del av forsøkspersonane prata to språk flytande. Kinesisk var morsmålet, og engelsk var andrespråket. Den andre halvparten av forsøkspersonane prata berre engelsk som morsmål. Forsøkspersonane måtte løyse enkle oppgåver på engelsk. Medan dei gjorde det, vart hjerneaktiviteten deira målt. Og det var skilnader i hjernen på forsøkspersonane! Hjå dei fleirspråklege var eit område i hjernen spesielt aktivt. Dei einspråklege hadde ingen aktivitet i dette området. Båe gruppene løyste oppgåvene like snøgt og like godt. Likevele omsette dei kinesiske alt til morsmålet sitt...