Ordliste

nn giving reasons 3   »   fi perustella jotakin 3

77 [syttisju]

giving reasons 3

giving reasons 3

77 [seitsemänkymmentäseitsemän]

perustella jotakin 3

Velg hvordan du vil se oversettelsen:   
Nynorsk Finnish Spel Meir
Kvifor et du ikkje kaka? Mi-si et-e-syö--akku-? Miksi ette syö kakkua? M-k-i e-t- s-ö k-k-u-? ---------------------- Miksi ette syö kakkua? 0
Eg må slanke meg. M-nun --y--- --ihd-t-a-. Minun täytyy laihduttaa. M-n-n t-y-y- l-i-d-t-a-. ------------------------ Minun täytyy laihduttaa. 0
Eg et ikkje fordi eg må slanke meg. E- syö s-t-, -o------n-- täy-yy----hdu--aa. En syö sitä, koska minun täytyy laihduttaa. E- s-ö s-t-, k-s-a m-n-n t-y-y- l-i-d-t-a-. ------------------------------------------- En syö sitä, koska minun täytyy laihduttaa. 0
Kvifor drikk du ikkje øl? M---i--t-e--u---uo-a-olutt-? Miksi ette juo tuota olutta? M-k-i e-t- j-o t-o-a o-u-t-? ---------------------------- Miksi ette juo tuota olutta? 0
Eg må køyre. M-n-- t--ty- --el---j-a. Minun täytyy vielä ajaa. M-n-n t-y-y- v-e-ä a-a-. ------------------------ Minun täytyy vielä ajaa. 0
Eg drikk ikkje fordi eg må køyre. M--- -n-j-- -i-ä- k--k---inun--äyt-y--i-l- ----. Minä en juo sitä, koska minun täytyy vielä ajaa. M-n- e- j-o s-t-, k-s-a m-n-n t-y-y- v-e-ä a-a-. ------------------------------------------------ Minä en juo sitä, koska minun täytyy vielä ajaa. 0
Kvifor drikk du ikkje kaffien? Miks- et--uo tuo---k-hvi-? Miksi et juo tuota kahvia? M-k-i e- j-o t-o-a k-h-i-? -------------------------- Miksi et juo tuota kahvia? 0
Han er kald. Se on ---m-ä. Se on kylmää. S- o- k-l-ä-. ------------- Se on kylmää. 0
Eg drikk han ikkje fordi han er kald. M-nä-e----o s---,---s-a se -n ---mä-. Minä en juo sitä, koska se on kylmää. M-n- e- j-o s-t-, k-s-a s- o- k-l-ä-. ------------------------------------- Minä en juo sitä, koska se on kylmää. 0
Kvifor drikk du ikkje teen? Mik-i -----o tu-ta te-t-? Miksi et juo tuota teetä? M-k-i e- j-o t-o-a t-e-ä- ------------------------- Miksi et juo tuota teetä? 0
Eg har ikkje sukker. Mi--ll- e- -le --ker--. Minulla ei ole sokeria. M-n-l-a e- o-e s-k-r-a- ----------------------- Minulla ei ole sokeria. 0
Eg drikk han ikkje fordi eg ikkje har sukker. En------it---k---a-min-l-a----o-e sokeri-. En juo sitä, koska minulla ei ole sokeria. E- j-o s-t-, k-s-a m-n-l-a e- o-e s-k-r-a- ------------------------------------------ En juo sitä, koska minulla ei ole sokeria. 0
Kvifor et du ikkje suppa? M---i--t-e sy- -------e-t-oa? Miksi ette syö tuota keittoa? M-k-i e-t- s-ö t-o-a k-i-t-a- ----------------------------- Miksi ette syö tuota keittoa? 0
Eg har ikkje bestilt ho. Minä -n--il-nn-t -itä. Minä en tilannut sitä. M-n- e- t-l-n-u- s-t-. ---------------------- Minä en tilannut sitä. 0
Eg et ho ikkje fordi eg ikkje har bestilt ho. Mi----n --ö---t-,-kosk- en --l-nn-t s---. Minä en syö sitä, koska en tilannut sitä. M-n- e- s-ö s-t-, k-s-a e- t-l-n-u- s-t-. ----------------------------------------- Minä en syö sitä, koska en tilannut sitä. 0
Kvifor et du ikkje kjøtet? M-k-- -t-e-s-ö -uo---lih-a? Miksi ette syö tuota lihaa? M-k-i e-t- s-ö t-o-a l-h-a- --------------------------- Miksi ette syö tuota lihaa? 0
Eg er vegetarianar. M--- -l-n-ka-vis-yöjä. Minä olen kasvissyöjä. M-n- o-e- k-s-i-s-ö-ä- ---------------------- Minä olen kasvissyöjä. 0
Eg et det ikkje fordi eg er vegetarianar. Min- ---sy----tä- --ska--l-n -as--ssyöjä. Minä en syö sitä, koska olen kasvissyöjä. M-n- e- s-ö s-t-, k-s-a o-e- k-s-i-s-ö-ä- ----------------------------------------- Minä en syö sitä, koska olen kasvissyöjä. 0

Nedlasting MP3 (.zip filer)

Ingen video funne!

Rørsler hjelper til med å lære ord

Når vi lærer ord, har hjernen vår mykje arbeid. Han må lagre kvart nye ord. Men du kan hjelpe hjernen din med å lære. Det gjer du ved rørsler. Rørsler hjelper minnet vårt. Det kan hugse ord betre, når det arbeider med rørsla samstundes. Det har vorte tydeleg vist i ein studie. Forskarane lét forsøkspersonane lære ord. Orda fanst ikkje på ordentleg. Dei høyrde til eit kunstig språk. Forsøkspersonane lærte nokre ord med rørsler til. Det tyder at forsøkspersonane ikkje berre høyrte eller las orda. Gjennom rørsler imiterte dei kva orda tydde. Medan dei lærte, vart hjerneaktiviteten deira målt. Forskarane gjorde ei interessant oppdaging. Når orda vart lærte med rørsler, var fleire hjerneområde aktive. I tillegg til språksenteret var det sensomotoriske området aktivt. Denne tilleggsaktiviteten i hjernen påverkar minnet vårt. Når vi lærer med rørsler, blir det laga komplekse nettverk. Desse nettverka kan lagre det nye ordet på fleire stader i hjernen. Slik kan ordtilfanget bli handsama meir effektivt. Når vi vil bruke orda, finn hjernen dei snøggare. Dei er òg lagra betre. Uansett er det viktig at rørslene har samanheng med ordet. Hjernen vår skjønar når ordet og rørsla ikkje høyrer saman. Desse nye funna kan føre til nye undervisingsmetodar. Menneske som øver sjeldan på språk, lærer ofte sakte. Kanskje lærer dei lettare når dei må imitere ord med kroppen...