Lauseita

fi Posessiivipronominit 2   »   mr संबंधवाचक सर्वनाम २

67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

Posessiivipronominit 2

६७ [सदुसष्ट]

67 [Sadusaṣṭa]

संबंधवाचक सर्वनाम २

sambandhavācaka sarvanāma 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi marathi Toista Lisää
silmälasit च---ा च__ च-्-ा ----- चष्मा 0
ca--ā c____ c-ṣ-ā ----- caṣmā
Hän unohti silmälasinsa. त--आ-----ष--ा व-सर-न गेला. तो आ__ च__ वि___ गे__ त- आ-ल- च-्-ा व-स-ू- ग-ल-. -------------------------- तो आपला चष्मा विसरून गेला. 0
t--āp--ā--a-m--v----ū-- -ē-ā. t_ ā____ c____ v_______ g____ t- ā-a-ā c-ṣ-ā v-s-r-n- g-l-. ----------------------------- tō āpalā caṣmā visarūna gēlā.
Missä ovat hänen lasinsa? त-य--े त---च----्मा --ठे-ठ--ल-? त्__ त्__ च__ कु_ ठे___ त-य-न- त-य-च- च-्-ा क-ठ- ठ-व-ा- ------------------------------- त्याने त्याचा चष्मा कुठे ठेवला? 0
T-ā---tyā-ā --------ṭhē--h----ā? T____ t____ c____ k____ ṭ_______ T-ā-ē t-ā-ā c-ṣ-ā k-ṭ-ē ṭ-ē-a-ā- -------------------------------- Tyānē tyācā caṣmā kuṭhē ṭhēvalā?
kello घ--याळ घ___ घ-्-ा- ------ घड्याळ 0
G--ḍ-āḷa G_______ G-a-y-ḷ- -------- Ghaḍyāḷa
Hänen kellonsa on rikki. त्याचे -----ळ---- -रत-ना-ी. त्__ घ___ का_ क__ ना__ त-य-च- घ-्-ा- क-म क-त न-ह-. --------------------------- त्याचे घड्याळ काम करत नाही. 0
t--cē--h-ḍy--a---m--ka-a---nā--. t____ g_______ k___ k_____ n____ t-ā-ē g-a-y-ḷ- k-m- k-r-t- n-h-. -------------------------------- tyācē ghaḍyāḷa kāma karata nāhī.
Kello roikkuu seinällä. घ-्-ाळ भ---ीव--ट-ं-ल----आ-े. घ___ भिं___ टां___ आ__ घ-्-ा- भ-ं-ी-र ट-ं-ल-ल- आ-े- ---------------------------- घड्याळ भिंतीवर टांगलेले आहे. 0
G-a-yā-a---int---ra --ṅgal-l- -h-. G_______ b_________ ṭ________ ā___ G-a-y-ḷ- b-i-t-v-r- ṭ-ṅ-a-ē-ē ā-ē- ---------------------------------- Ghaḍyāḷa bhintīvara ṭāṅgalēlē āhē.
passi पा--त्र पा____ प-र-त-र ------- पारपत्र 0
P-r-pat-a P________ P-r-p-t-a --------- Pārapatra
Hän on hävittänyt passinsa. त्याने----ाच- प---त------ले. त्__ त्__ पा____ ह____ त-य-न- त-य-च- प-र-त-र ह-व-े- ---------------------------- त्याने त्याचे पारपत्र हरवले. 0
t---ē ty-c--p-ra---ra-ha---al-. t____ t____ p________ h________ t-ā-ē t-ā-ē p-r-p-t-a h-r-v-l-. ------------------------------- tyānē tyācē pārapatra haravalē.
Missä on hänen passinsa? मग ---ाचे ------- क--े -हे? म_ त्__ पा____ कु_ आ__ म- त-य-च- प-र-त-र क-ठ- आ-े- --------------------------- मग त्याचे पारपत्र कुठे आहे? 0
Mag----ācē -ā-ap-----k-ṭh- ---? M___ t____ p________ k____ ā___ M-g- t-ā-ē p-r-p-t-a k-ṭ-ē ā-ē- ------------------------------- Maga tyācē pārapatra kuṭhē āhē?
hän – hänen त--– त्या--- / -्यां-ी---त-य--च--/---यां-्या ते – त्__ / त्__ / त्__ / त्___ त- – त-य-ं-ा / त-य-ं-ी / त-य-ं-े / त-य-ं-्-ा -------------------------------------------- ते – त्यांचा / त्यांची / त्यांचे / त्यांच्या 0
Tē--------cā--t--n̄c-- --ān̄--/-ty-n̄-yā T_ – t______ t______ t______ t______ T- – t-ā-̄-ā- t-ā-̄-ī- t-ā-̄-ē- t-ā-̄-y- ---------------------------------------- Tē – tyān̄cā/ tyān̄cī/ tyān̄cē/ tyān̄cyā
Lapset eivät löydä vanhempiaan. मुला-ना त-य---- -- - -डील साप-- ----त. मु__ त्__ आ_ – व__ सा___ ना___ म-ल-ं-ा त-य-ं-े आ- – व-ी- स-प-त न-ह-त- -------------------------------------- मुलांना त्यांचे आई – वडील सापडत नाहीत. 0
m-lā-n- tyā-̄c- ā-- – vaḍī-a s-paḍat--nāhīta. m______ t_____ ā__ – v_____ s_______ n______ m-l-n-ā t-ā-̄-ē ā-ī – v-ḍ-l- s-p-ḍ-t- n-h-t-. --------------------------------------------- mulānnā tyān̄cē ā'ī – vaḍīla sāpaḍata nāhīta.
Mutta tuolta vanhemmat tulevatkin! ह--ब----त---ं-े-आई – -ड-ल आल-. हे ब__ त्__ आ_ – व__ आ__ ह- ब-ा- त-य-ं-े आ- – व-ी- आ-े- ------------------------------ हे बघा, त्यांचे आई – वडील आले. 0
Hē -aghā--t------ -'- –--a-ī-- -l-. H_ b_____ t_____ ā__ – v_____ ā___ H- b-g-ā- t-ā-̄-ē ā-ī – v-ḍ-l- ā-ē- ----------------------------------- Hē baghā, tyān̄cē ā'ī – vaḍīla ālē.
te – teidän (teitittelymuoto) आप- – --ला - -प-ी -----े-/ --ल्-ा आ__ – आ__ / आ__ / आ__ / आ___ आ-ण – आ-ल- / आ-ल- / आ-ल- / आ-ल-य- --------------------------------- आपण – आपला / आपली / आपले / आपल्या 0
Ā---a----pa-ā- ā-al---ā-a--/-āp---ā Ā____ – ā_____ ā_____ ā_____ ā_____ Ā-a-a – ā-a-ā- ā-a-ī- ā-a-ē- ā-a-y- ----------------------------------- Āpaṇa – āpalā/ āpalī/ āpalē/ āpalyā
Millainen teidän matkanne oli, herra Müller? आपली य-त-र- क---झा-ी-श-री--न म-य---? आ__ या__ क_ झा_ श्___ म्____ आ-ल- य-त-र- क-ी झ-ल- श-र-म-न म-य-ल-? ------------------------------------ आपली यात्रा कशी झाली श्रीमान म्युलर? 0
āp--ī-yātrā--aśī--h-l---rī---- m-u----? ā____ y____ k___ j____ ś______ m_______ ā-a-ī y-t-ā k-ś- j-ā-ī ś-ī-ā-a m-u-a-a- --------------------------------------- āpalī yātrā kaśī jhālī śrīmāna myulara?
Missä vaimonne on, herra Müller? आ-ल- --्-- ---- -हे -्र--ा--म--ु-र? आ__ प__ कु_ आ_ श्___ म्____ आ-ल- प-्-ी क-ठ- आ-े श-र-म-न म-य-ल-? ----------------------------------- आपली पत्नी कुठे आहे श्रीमान म्युलर? 0
Āpal- p-t----u------ē-śrīmāna-myu--r-? Ā____ p____ k____ ā__ ś______ m_______ Ā-a-ī p-t-ī k-ṭ-ē ā-ē ś-ī-ā-a m-u-a-a- -------------------------------------- Āpalī patnī kuṭhē āhē śrīmāna myulara?
te – teidän (teitittelymuoto) आपण-– -पल- --आ--- --आपले /---ल्या आ__ – आ__ / आ__ / आ__ / आ___ आ-ण – आ-ल- / आ-ल- / आ-ल- / आ-ल-य- --------------------------------- आपण – आपला / आपली / आपले / आपल्या 0
Āpa-- --āp--ā- ā-a--/----lē--āpa-yā Ā____ – ā_____ ā_____ ā_____ ā_____ Ā-a-a – ā-a-ā- ā-a-ī- ā-a-ē- ā-a-y- ----------------------------------- Āpaṇa – āpalā/ āpalī/ āpalē/ āpalyā
Millainen matkanne oli, rouva Schmidt? आपल---ा-्-ा-कशी-झ-ली-श्-ी-ती श्मिड-ट? आ__ या__ क_ झा_ श्___ श्____ आ-ल- य-त-र- क-ी झ-ल- श-र-म-ी श-म-ड-ट- ------------------------------------- आपली यात्रा कशी झाली श्रीमती श्मिड्ट? 0
ā--l- -āt---k--ī --āl--śrī--tī---iḍṭa? ā____ y____ k___ j____ ś______ ś______ ā-a-ī y-t-ā k-ś- j-ā-ī ś-ī-a-ī ś-i-ṭ-? -------------------------------------- āpalī yātrā kaśī jhālī śrīmatī śmiḍṭa?
Missä miehenne on, rouva Schmidt? आ-ले--ती कुठे--ह---श्र--ती--्मि-्ट? आ__ प_ कु_ आ__ श्___ श्____ आ-ल- प-ी क-ठ- आ-े- श-र-म-ी श-म-ड-ट- ----------------------------------- आपले पती कुठे आहेत श्रीमती श्मिड्ट? 0
Āpa-ē-p--- ---h---hē---ś----t- ś--ḍṭa? Ā____ p___ k____ ā____ ś______ ś______ Ā-a-ē p-t- k-ṭ-ē ā-ē-a ś-ī-a-ī ś-i-ṭ-? -------------------------------------- Āpalē patī kuṭhē āhēta śrīmatī śmiḍṭa?

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!