Lauseita

fi Posessiivipronominit 2   »   lt Savybiniai įvardžiai 2

67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

Posessiivipronominit 2

67 [šešiasdešimt septyni]

Savybiniai įvardžiai 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
silmälasit akin-ai a______ a-i-i-i ------- akiniai 0
Hän unohti silmälasinsa. Jis p-m-r-- --v- --in---. J__ p______ s___ a_______ J-s p-m-r-o s-v- a-i-i-s- ------------------------- Jis pamiršo savo akinius. 0
Missä ovat hänen lasinsa? Ku-g---o a-in-ai? K____ j_ a_______ K-r-i j- a-i-i-i- ----------------- Kurgi jo akiniai? 0
kello l--k--d-s l________ l-i-r-d-s --------- laikrodis 0
Hänen kellonsa on rikki. Jo l-i----i- -u-edo. J_ l________ s______ J- l-i-r-d-s s-g-d-. -------------------- Jo laikrodis sugedo. 0
Kello roikkuu seinällä. La----d-- kab------s-e-os. L________ k___ a__ s______ L-i-r-d-s k-b- a-t s-e-o-. -------------------------- Laikrodis kabo ant sienos. 0
passi p--as p____ p-s-s ----- pasas 0
Hän on hävittänyt passinsa. Jis-pa--t- --vo-----. J__ p_____ s___ p____ J-s p-m-t- s-v- p-s-. --------------------- Jis pametė savo pasą. 0
Missä on hänen passinsa? K--gi----pasa-? K____ j_ p_____ K-r-i j- p-s-s- --------------- Kurgi jo pasas? 0
hän – hänen jie--jo- ---ų j___ j__ — j_ j-e- j-s — j- ------------- jie, jos — jų 0
Lapset eivät löydä vanhempiaan. Vai-a- n-g--- r-s---------ė--. V_____ n_____ r____ s___ t____ V-i-a- n-g-l- r-s-i s-v- t-v-. ------------------------------ Vaikai negali rasti savo tėvų. 0
Mutta tuolta vanhemmat tulevatkin! B-t --a-g--atei------t--ai! B__ č__ g_ a_____ j_ t_____ B-t č-a g- a-e-n- j- t-v-i- --------------------------- Bet čia gi ateina jų tėvai! 0
te – teidän (teitittelymuoto) J-- - jūsų J__ — j___ J-s — j-s- ---------- Jūs — jūsų 0
Millainen teidän matkanne oli, herra Müller? Ko-ia-bu-o----a-- se--s---ūsų-----o-ė, --ne-Mi--e-i? K____ b___ / k___ s_____ j___ k_______ p___ M_______ K-k-a b-v- / k-i- s-k-s- j-s- k-l-o-ė- p-n- M-u-e-i- ---------------------------------------------------- Kokia buvo / kaip sekėsi jūsų kelionė, pone Miuleri? 0
Missä vaimonne on, herra Müller? K----ūs- -mona,-------iu----? K__ j___ ž_____ p___ M_______ K-r j-s- ž-o-a- p-n- M-u-e-i- ----------------------------- Kur jūsų žmona, pone Miuleri? 0
te – teidän (teitittelymuoto) J-s — j--ų J__ — j___ J-s — j-s- ---------- Jūs — jūsų 0
Millainen matkanne oli, rouva Schmidt? K---a b-v--/ -a-p---k--i kelio-ė,---ni------? K____ b___ / k___ s_____ k_______ p____ Š____ K-k-a b-v- / k-i- s-k-s- k-l-o-ė- p-n-a Š-i-? --------------------------------------------- Kokia buvo / kaip sekėsi kelionė, ponia Šmit? 0
Missä miehenne on, rouva Schmidt? K-r-jū---vyr--------a Šm-t? K__ j___ v_____ p____ Š____ K-r j-s- v-r-s- p-n-a Š-i-? --------------------------- Kur jūsų vyras, ponia Šmit? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + liettua (1-100) MP3 liettua (1-100)
Videota ei löytynyt!

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!