Lauseita

fi Taksissa   »   sv I taxin

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [trettioåtta]

I taxin

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. Var s-äl- oc- r-ng-e-ter en -a--. Var snäll och ring efter en taxi. V-r s-ä-l o-h r-n- e-t-r e- t-x-. --------------------------------- Var snäll och ring efter en taxi. 0
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? Va- --s----det ---- stat-one-? Vad kostar det till stationen? V-d k-s-a- d-t t-l- s-a-i-n-n- ------------------------------ Vad kostar det till stationen? 0
Paljonko matka lentokentälle maksaa? V-d-----ar-de- till ---gplatsen? Vad kostar det till flygplatsen? V-d k-s-a- d-t t-l- f-y-p-a-s-n- -------------------------------- Vad kostar det till flygplatsen? 0
Eteenpäin, kiitos. Rakt -ra-, --c-. Rakt fram, tack. R-k- f-a-, t-c-. ---------------- Rakt fram, tack. 0
Tästä oikealle, kiitos. S-äng -il- -öge- -ä-- -ac-. Sväng till höger här, tack. S-ä-g t-l- h-g-r h-r- t-c-. --------------------------- Sväng till höger här, tack. 0
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. Svä-- -i-l-v--s-er-vi- --rn--, tack. Sväng till vänster vid hörnet, tack. S-ä-g t-l- v-n-t-r v-d h-r-e-, t-c-. ------------------------------------ Sväng till vänster vid hörnet, tack. 0
Minulla on kiire. Ja- ha- brå--o-. Jag har bråttom. J-g h-r b-å-t-m- ---------------- Jag har bråttom. 0
Minulla on aikaa. Jag ha- tid. Jag har tid. J-g h-r t-d- ------------ Jag har tid. 0
Ajakaa hitaammin, kiitos. Var--n-ll---h-kö- -ån-s-mm-re. Var snäll och kör långsammare. V-r s-ä-l o-h k-r l-n-s-m-a-e- ------------------------------ Var snäll och kör långsammare. 0
Pysäyttäkää tässä, kiitos. S--n-- -ä-, --c-. Stanna här, tack. S-a-n- h-r- t-c-. ----------------- Stanna här, tack. 0
Odottakaa hetki. V-- -n--- och--ä--a e----g--blick. Var snäll och vänta ett ögonblick. V-r s-ä-l o-h v-n-a e-t ö-o-b-i-k- ---------------------------------- Var snäll och vänta ett ögonblick. 0
Palaan pian. J-- ä---n-r------b--a. Jag är snart tillbaka. J-g ä- s-a-t t-l-b-k-. ---------------------- Jag är snart tillbaka. 0
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. G--m-g -tt kvitto----ck. Ge mig ett kvitto, tack. G- m-g e-t k-i-t-, t-c-. ------------------------ Ge mig ett kvitto, tack. 0
Minulla ei ole pikkurahaa. Ja--h-r----a -m-peng--. Jag har inga småpengar. J-g h-r i-g- s-å-e-g-r- ----------------------- Jag har inga småpengar. 0
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. D-t -r--ä---s-----h--l väx---. Det är jämt så, behåll växeln. D-t ä- j-m- s-, b-h-l- v-x-l-. ------------------------------ Det är jämt så, behåll växeln. 0
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. K-r mig t-ll den-h-r--dres-en. Kör mig till den här adressen. K-r m-g t-l- d-n h-r a-r-s-e-. ------------------------------ Kör mig till den här adressen. 0
Ajakaa minut hotellilleni. K-- -ig till mi----ot-ll. Kör mig till mitt hotell. K-r m-g t-l- m-t- h-t-l-. ------------------------- Kör mig till mitt hotell. 0
Ajakaa minut rannalle. Kö- --g t--l--t--n-en. Kör mig till stranden. K-r m-g t-l- s-r-n-e-. ---------------------- Kör mig till stranden. 0

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?