Lauseita

fi Taksissa   »   lv Taksometrā

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [trīsdesmit astoņi]

Taksometrā

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. I--------,--ūd-u--t--so-e-r-. I_________ l_____ t__________ I-s-u-i-t- l-d-u- t-k-o-e-r-. ----------------------------- Izsauciet, lūdzu, taksometru. 0
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? C-k--a-s--brauci-n- l-d- s-----ai? C__ m____ b________ l___ s________ C-k m-k-ā b-a-c-e-s l-d- s-a-i-a-? ---------------------------------- Cik maksā brauciens līdz stacijai? 0
Paljonko matka lentokentälle maksaa? C-k-ma--ā b-au-i-ns-lī-z li-o--ai? C__ m____ b________ l___ l________ C-k m-k-ā b-a-c-e-s l-d- l-d-s-a-? ---------------------------------- Cik maksā brauciens līdz lidostai? 0
Eteenpäin, kiitos. Lū--u--t-is--. L_____ t______ L-d-u- t-i-n-. -------------- Lūdzu, taisni. 0
Tästä oikealle, kiitos. Še----lū---,-pa --bi. Š____ l_____ p_ l____ Š-i-, l-d-u- p- l-b-. --------------------- Šeit, lūdzu, pa labi. 0
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. Lūdz-- ------ust---mā -- kre--i. L_____ t__ k_________ p_ k______ L-d-u- t-r k-u-t-j-m- p- k-e-s-. -------------------------------- Lūdzu, tur krustojumā pa kreisi. 0
Minulla on kiire. Es----i--os. E_ s________ E- s-e-d-o-. ------------ Es steidzos. 0
Minulla on aikaa. M-n -ēl ir---iks. M__ v__ i_ l_____ M-n v-l i- l-i-s- ----------------- Man vēl ir laiks. 0
Ajakaa hitaammin, kiitos. B-a-ci--, l---u- lē--k! B________ l_____ l_____ B-a-c-e-, l-d-u- l-n-k- ----------------------- Brauciet, lūdzu, lēnāk! 0
Pysäyttäkää tässä, kiitos. P--turiet--e---ūdz-! P________ t__ l_____ P-e-u-i-t t-, l-d-u- -------------------- Pieturiet te, lūdzu! 0
Odottakaa hetki. P--a-di-t---ūd-u,---du-brī-i! P_________ l_____ k___ b_____ P-g-i-i-t- l-d-u- k-d- b-ī-i- ----------------------------- Pagaidiet, lūdzu, kādu brīdi! 0
Palaan pian. Es tū-īt --g--ezī-o-. E_ t____ a___________ E- t-l-t a-g-i-z-š-s- --------------------- Es tūlīt atgriezīšos. 0
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. L-dzu- -ed-di-t -a- k--t-! L_____ i_______ m__ k_____ L-d-u- i-d-d-e- m-n k-ī-i- -------------------------- Lūdzu, iedodiet man kvīti! 0
Minulla ei ole pikkurahaa. M---n-v-sī-------. M__ n__ s_________ M-n n-v s-k-a-d-s- ------------------ Man nav sīknaudas. 0
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. Tā-b-------- -tli-um- ----. T_ b__ l____ a_______ J____ T- b-s l-b-, a-l-k-m- J-m-. --------------------------- Tā būs labi, atlikums Jums. 0
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. A----di-- mani,--ū-z-,-uz šo a-re-i! A________ m____ l_____ u_ š_ a______ A-z-e-i-t m-n-, l-d-u- u- š- a-r-s-! ------------------------------------ Aizvediet mani, lūdzu, uz šo adresi! 0
Ajakaa minut hotellilleni. A-zvedi-t -a-i- l-d--- uz ----nī--! A________ m____ l_____ u_ v________ A-z-e-i-t m-n-, l-d-u- u- v-e-n-c-! ----------------------------------- Aizvediet mani, lūdzu, uz viesnīcu! 0
Ajakaa minut rannalle. Aizve---- -a-i- -ū-zu--uz --rm---! A________ m____ l_____ u_ j_______ A-z-e-i-t m-n-, l-d-u- u- j-r-a-u- ---------------------------------- Aizvediet mani, lūdzu, uz jūrmalu! 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + latvia (1-100) MP3 latvia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?