Lauseita

fi Taksissa   »   da I taxaen

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [otteogtredive]

I taxaen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. V-r -en------ r-n---f-er-en -a--. V__ v_____ o_ r___ e____ e_ t____ V-r v-n-i- o- r-n- e-t-r e- t-x-. --------------------------------- Vær venlig og ring efter en taxa. 0
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? Hvad-k--t-- -et-----sta-ion-n? H___ k_____ d__ t__ s_________ H-a- k-s-e- d-t t-l s-a-i-n-n- ------------------------------ Hvad koster det til stationen? 0
Paljonko matka lentokentälle maksaa? Hvad k--t---de- --l-lufth--n-n? H___ k_____ d__ t__ l__________ H-a- k-s-e- d-t t-l l-f-h-v-e-? ------------------------------- Hvad koster det til lufthavnen? 0
Eteenpäin, kiitos. Lige----t-k. L______ t___ L-g-u-, t-k- ------------ Ligeud, tak. 0
Tästä oikealle, kiitos. T---h-j-- ---, -ak. T__ h____ h___ t___ T-l h-j-e h-r- t-k- ------------------- Til højre her, tak. 0
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. Ti----nst-- ve- ----n-t---a-. T__ v______ v__ h_______ t___ T-l v-n-t-e v-d h-ø-n-t- t-k- ----------------------------- Til venstre ved hjørnet, tak. 0
Minulla on kiire. Je- --r-t-a---. J__ h__ t______ J-g h-r t-a-l-. --------------- Jeg har travlt. 0
Minulla on aikaa. Je--h---ti-. J__ h__ t___ J-g h-r t-d- ------------ Jeg har tid. 0
Ajakaa hitaammin, kiitos. V-- v----g-at--ør- ----som-e--. V__ v_____ a_ k___ l___________ V-r v-n-i- a- k-r- l-n-s-m-e-e- ------------------------------- Vær venlig at køre langsommere. 0
Pysäyttäkää tässä, kiitos. V-r v-nlig--t -------h--. V__ v_____ a_ s_____ h___ V-r v-n-i- a- s-o-p- h-r- ------------------------- Vær venlig at stoppe her. 0
Odottakaa hetki. Ven- l-g---- øje----. V___ l___ e_ ø_______ V-n- l-g- e- ø-e-l-k- --------------------- Vent lige et øjeblik. 0
Palaan pian. J-g er -n-rt -ilb-g-. J__ e_ s____ t_______ J-g e- s-a-t t-l-a-e- --------------------- Jeg er snart tilbage. 0
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. Væ- v----g a- -i-e -i--e--k--tt--i--. V__ v_____ a_ g___ m__ e_ k__________ V-r v-n-i- a- g-v- m-g e- k-i-t-r-n-. ------------------------------------- Vær venlig at give mig en kvittering. 0
Minulla ei ole pikkurahaa. J-g har-in--n små-en--. J__ h__ i____ s________ J-g h-r i-g-n s-å-e-g-. ----------------------- Jeg har ingen småpenge. 0
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. Det st-mm-r- re---n----t-l d--. D__ s_______ r_____ e_ t__ d___ D-t s-e-m-r- r-s-e- e- t-l d-g- ------------------------------- Det stemmer, resten er til dig. 0
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. K-r--ig -i--d-n ----a-r-ss-. K__ m__ t__ d__ h__ a_______ K-r m-g t-l d-n h-r a-r-s-e- ---------------------------- Kør mig til den her adresse. 0
Ajakaa minut hotellilleni. Kø- m-g-t-l --t ---e-. K__ m__ t__ m__ h_____ K-r m-g t-l m-t h-t-l- ---------------------- Kør mig til mit hotel. 0
Ajakaa minut rannalle. Kør mig -i- -tr----n. K__ m__ t__ s________ K-r m-g t-l s-r-n-e-. --------------------- Kør mig til stranden. 0

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?