Lauseita

fi Taksissa   »   cs V taxíku

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [třicet osm]

V taxíku

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. Z-v-lej-e-mi ta-i---ro-í-. Z________ m_ t____ p______ Z-v-l-j-e m- t-x-, p-o-í-. -------------------------- Zavolejte mi taxi, prosím. 0
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? K---- t--st--í-----ád-a--? K____ t_ s____ n_ n_______ K-l-k t- s-o-í n- n-d-a-í- -------------------------- Kolik to stojí na nádraží? 0
Paljonko matka lentokentälle maksaa? K-lik -- s-o-í n- -e----ě? K____ t_ s____ n_ l_______ K-l-k t- s-o-í n- l-t-š-ě- -------------------------- Kolik to stojí na letiště? 0
Eteenpäin, kiitos. Po--- -o-ně-----sím. P____ r_____ p______ P-ř-d r-v-ě- p-o-í-. -------------------- Pořád rovně, prosím. 0
Tästä oikealle, kiitos. Zd-----r-v-, -rosí-. Z__ d_______ p______ Z-e d-p-a-a- p-o-í-. -------------------- Zde doprava, prosím. 0
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. N--r-hu-dole-a- pros--. N_ r___ d______ p______ N- r-h- d-l-v-, p-o-í-. ----------------------- Na rohu doleva, prosím. 0
Minulla on kiire. M-m--a-p-ch. M__ n_______ M-m n-s-ě-h- ------------ Mám naspěch. 0
Minulla on aikaa. Má- ---. M__ č___ M-m č-s- -------- Mám čas. 0
Ajakaa hitaammin, kiitos. Je--e- p--s-m- -om-le--. J_____ p______ p________ J-ď-e- p-o-í-, p-m-l-j-. ------------------------ Jeďte, prosím, pomaleji. 0
Pysäyttäkää tässä, kiitos. Za-t---- -de,-p--s--. Z_______ z___ p______ Z-s-a-t- z-e- p-o-í-. --------------------- Zastavte zde, prosím. 0
Odottakaa hetki. Počkej-- c-v----- pro-ím. P_______ c_______ p______ P-č-e-t- c-v-l-u- p-o-í-. ------------------------- Počkejte chvilku, prosím. 0
Palaan pian. J-em h------át-y. J___ h___ z______ J-e- h-e- z-á-k-. ----------------- Jsem hned zpátky. 0
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. P----m,-dejt- m- -čet. P______ d____ m_ ú____ P-o-í-, d-j-e m- ú-e-. ---------------------- Prosím, dejte mi účet. 0
Minulla ei ole pikkurahaa. Nem-m-dr--n-. N____ d______ N-m-m d-o-n-. ------------- Nemám drobné. 0
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. To--e v---ř-d--, --yt-k--e--ro ---. T_ j_ v p_______ z_____ j_ p__ V___ T- j- v p-ř-d-u- z-y-e- j- p-o V-s- ----------------------------------- To je v pořádku, zbytek je pro Vás. 0
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. Zav---- -ě----tu-o --r-su. Z______ m_ n_ t___ a______ Z-v-z-e m- n- t-t- a-r-s-. -------------------------- Zavezte mě na tuto adresu. 0
Ajakaa minut hotellilleni. Od---te -- ------o h-t-l-. O______ m_ d_ m___ h______ O-v-z-e m- d- m-h- h-t-l-. -------------------------- Odvezte mě do mého hotelu. 0
Ajakaa minut rannalle. Od-ez-- m- na-plá-. O______ m_ n_ p____ O-v-z-e m- n- p-á-. ------------------- Odvezte mě na pláž. 0

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?