Lauseita

fi Taksissa   »   tr Takside

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [otuz sekiz]

Takside

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi turkki Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. L-t--n bir----si ç---r-n--. L_____ b__ t____ ç_________ L-t-e- b-r t-k-i ç-ğ-r-n-z- --------------------------- Lütfen bir taksi çağırınız. 0
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? Tr-- i-tasyo-una-ka-a-k-----e---e-ka--r? T___ i__________ k______ ü____ n_ k_____ T-e- i-t-s-o-u-a k-d-r-i ü-r-t n- k-d-r- ---------------------------------------- Tren istasyonuna kadarki ücret ne kadar? 0
Paljonko matka lentokentälle maksaa? Hava-i--n-na k--ar-i -cre- ---k-d--? H___________ k______ ü____ n_ k_____ H-v-l-m-n-n- k-d-r-i ü-r-t n- k-d-r- ------------------------------------ Havalimanına kadarki ücret ne kadar? 0
Eteenpäin, kiitos. Lütf-n--ü--üz. L_____ d______ L-t-e- d-m-ü-. -------------- Lütfen dümdüz. 0
Tästä oikealle, kiitos. L-t--n-burd----ağ-. L_____ b_____ s____ L-t-e- b-r-a- s-ğ-. ------------------- Lütfen burdan sağa. 0
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. L----n----da -öşe--n----a. L_____ o____ k______ s____ L-t-e- o-a-a k-ş-d-n s-l-. -------------------------- Lütfen orada köşeden sola. 0
Minulla on kiire. A-e-em---r. A_____ v___ A-e-e- v-r- ----------- Acelem var. 0
Minulla on aikaa. V--tim-var. V_____ v___ V-k-i- v-r- ----------- Vaktim var. 0
Ajakaa hitaammin, kiitos. L-tfe--daha y---ş-g------. L_____ d___ y____ g_______ L-t-e- d-h- y-v-ş g-d-n-z- -------------------------- Lütfen daha yavaş gidiniz. 0
Pysäyttäkää tässä, kiitos. Lü---n -ura-a d-ru-uz. L_____ b_____ d_______ L-t-e- b-r-d- d-r-n-z- ---------------------- Lütfen burada durunuz. 0
Odottakaa hetki. L--f-- b---dak-ka---kleyi--z. L_____ b__ d_____ b__________ L-t-e- b-r d-k-k- b-k-e-i-i-. ----------------------------- Lütfen bir dakika bekleyiniz. 0
Palaan pian. H-m-- gel-y--um. H____ g_________ H-m-n g-l-y-r-m- ---------------- Hemen geliyorum. 0
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. Lüt-e- b--- b-r m---u--ver---z. L_____ b___ b__ m_____ v_______ L-t-e- b-n- b-r m-k-u- v-r-n-z- ------------------------------- Lütfen bana bir makbuz veriniz. 0
Minulla ei ole pikkurahaa. Boz-k-para-----. B____ p____ y___ B-z-k p-r-m y-k- ---------------- Bozuk param yok. 0
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. B-y-- -ama-,----ü-s-z-----l---. B____ t_____ ü___ s____ k______ B-y-e t-m-m- ü-t- s-z-e k-l-ı-. ------------------------------- Böyle tamam, üstü sizde kalsın. 0
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. Beni -----r-s- -ö-ürü-ü-. B___ b_ a_____ g_________ B-n- b- a-r-s- g-t-r-n-z- ------------------------- Beni bu adrese götürünüz. 0
Ajakaa minut hotellilleni. Be-----e---- g-t------. B___ o______ g_________ B-n- o-e-i-e g-t-r-n-z- ----------------------- Beni otelime götürünüz. 0
Ajakaa minut rannalle. Be-i pl--a g---rün-z. B___ p____ g_________ B-n- p-a-a g-t-r-n-z- --------------------- Beni plaja götürünüz. 0

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?