Lauseita

fi Järjestysnumerot   »   kk Реттік нөмірлер

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Järjestysnumerot

61 [алпыс бір]

61 [alpıs bir]

Реттік нөмірлер

Rettik nömirler

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kazakki Toista Lisää
Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. Бі-і-ші-ай-– -а-т-р. Б______ а_ – қ______ Б-р-н-і а- – қ-ң-а-. -------------------- Бірінші ай – қаңтар. 0
B-ri-şi ay-–-qañ-ar. B______ a_ – q______ B-r-n-i a- – q-ñ-a-. -------------------- Birinşi ay – qañtar.
Toinen kuukausi on helmikuu. Е---ші-а--- а-п-н. Е_____ а_ – а_____ Е-і-ш- а- – а-п-н- ------------------ Екінші ай – ақпан. 0
Ek-n-i--y - a-pa-. E_____ a_ – a_____ E-i-ş- a- – a-p-n- ------------------ Ekinşi ay – aqpan.
Kolmas kuukausi on maaliskuu. Ү--нш--а- - н-урыз. Ү_____ а_ – н______ Ү-і-ш- а- – н-у-ы-. ------------------- Үшінші ай – наурыз. 0
Ü-i-şi -y - n-wrı-. Ü_____ a_ – n______ Ü-i-ş- a- – n-w-ı-. ------------------- Üşinşi ay – nawrız.
Neljäs kuukausi on huhtikuu. Т--т-нш- -- –-с--ір. Т_______ а_ – с_____ Т-р-і-ш- а- – с-у-р- -------------------- Төртінші ай – сәуір. 0
T-r-i-----y –-sä--r. T_______ a_ – s_____ T-r-i-ş- a- – s-w-r- -------------------- Törtinşi ay – säwir.
Viides kuukausi on toukokuu. Бесі--і--й-- ма--р. Б______ а_ – м_____ Б-с-н-і а- – м-м-р- ------------------- Бесінші ай – мамыр. 0
Besinşi ---– --mır. B______ a_ – m_____ B-s-n-i a- – m-m-r- ------------------- Besinşi ay – mamır.
Kuudes kuukausi on kesäkuu. А-т-н-- -й-– ма-с-м. А______ а_ – м______ А-т-н-ы а- – м-у-ы-. -------------------- Алтыншы ай – маусым. 0
A-----ı----–-maws-m. A______ a_ – m______ A-t-n-ı a- – m-w-ı-. -------------------- Altınşı ay – mawsım.
Kuusi kuukautta on puoli vuotta. Ал-ы-а- - -ұ- -а----ж-л. А___ а_ – б__ ж____ ж___ А-т- а- – б-л ж-р-ы ж-л- ------------------------ Алты ай – бұл жарты жыл. 0
Al-ı--- - -u---ar-ı--ı-. A___ a_ – b__ j____ j___ A-t- a- – b-l j-r-ı j-l- ------------------------ Altı ay – bul jartı jıl.
Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, Қаң-а-- а--ан,-н--р-з, Қ______ а_____ н______ Қ-ң-а-, а-п-н- н-у-ы-, ---------------------- Қаңтар, ақпан, наурыз, 0
Q-----,---p----na--ız, Q______ a_____ n______ Q-ñ-a-, a-p-n- n-w-ı-, ---------------------- Qañtar, aqpan, nawrız,
huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. сәуір- м-м-р--ә-е-маус-м. с_____ м____ ж___ м______ с-у-р- м-м-р ж-н- м-у-ы-. ------------------------- сәуір, мамыр және маусым. 0
s----, m-m-- j--e ma---m. s_____ m____ j___ m______ s-w-r- m-m-r j-n- m-w-ı-. ------------------------- säwir, mamır jäne mawsım.
Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. Ж--інші -й-- -іл--. Ж______ а_ – ш_____ Ж-т-н-і а- – ш-л-е- ------------------- Жетінші ай – шілде. 0
Je--nşi-ay-–-şi--e. J______ a_ – ş_____ J-t-n-i a- – ş-l-e- ------------------- Jetinşi ay – şilde.
Kahdeksas kuukausi on elokuu. Сег--і-ш- ---–-та---. С________ а_ – т_____ С-г-з-н-і а- – т-м-з- --------------------- Сегізінші ай – тамыз. 0
S-----n-i--- - t--ız. S________ a_ – t_____ S-g-z-n-i a- – t-m-z- --------------------- Segizinşi ay – tamız.
Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. Т--ы----- а--–-қыркү---. Т________ а_ – қ________ Т-ғ-з-н-ы а- – қ-р-ү-е-. ------------------------ Тоғызыншы ай – қыркүйек. 0
T---z---ı-a--– --r----k. T________ a_ – q________ T-ğ-z-n-ı a- – q-r-ü-e-. ------------------------ Toğızınşı ay – qırküyek.
Kymmenes kuukausi on lokakuu. Он-----ай-–-қ-зан. О_____ а_ – қ_____ О-ы-ш- а- – қ-з-н- ------------------ Оныншы ай – қазан. 0
O-ınşı -- ---az--. O_____ a_ – q_____ O-ı-ş- a- – q-z-n- ------------------ Onınşı ay – qazan.
Yhdestoista kuukausi on marraskuu. О--б-р--ш- а- ----р---. О_ б______ а_ – қ______ О- б-р-н-і а- – қ-р-ш-. ----------------------- Он бірінші ай – қараша. 0
On-------i----- --ra-a. O_ b______ a_ – q______ O- b-r-n-i a- – q-r-ş-. ----------------------- On birinşi ay – qaraşa.
Kahdestoista kuukausi on joulukuu. Он -к---і-ай-–----то----. О_ е_____ а_ – ж_________ О- е-і-ш- а- – ж-л-о-с-н- ------------------------- Он екінші ай – желтоқсан. 0
On-ekinşi ay----el---s--. O_ e_____ a_ – j_________ O- e-i-ş- a- – j-l-o-s-n- ------------------------- On ekinşi ay – jeltoqsan.
Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. О------ай-- -ұл --р--ыл. О_ е__ а_ – б__ б__ ж___ О- е-і а- – б-л б-р ж-л- ------------------------ Он екі ай – бұл бір жыл. 0
On-e-i ---- bu- --r j--. O_ e__ a_ – b__ b__ j___ O- e-i a- – b-l b-r j-l- ------------------------ On eki ay – bul bir jıl.
Heinäkuu, elokuu, syyskuu, Ш-лд---т---з, қыр-ү-е-, Ш_____ т_____ қ________ Ш-л-е- т-м-з- қ-р-ү-е-, ----------------------- Шілде, тамыз, қыркүйек, 0
Ş-lde,--a-ız, q-rk-y-k, Ş_____ t_____ q________ Ş-l-e- t-m-z- q-r-ü-e-, ----------------------- Şilde, tamız, qırküyek,
lokakuu, marraskuu ja joulukuu. қ--ан,-қа-------е-тоқс-н. қ_____ қ______ ж_________ қ-з-н- қ-р-ш-, ж-л-о-с-н- ------------------------- қазан, қараша, желтоқсан. 0
q-za-- q-raş-- je-t--sa-. q_____ q______ j_________ q-z-n- q-r-ş-, j-l-o-s-n- ------------------------- qazan, qaraşa, jeltoqsan.

Äidinkieli on aina tärkein kieli

Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…