Lauseita

fi Järjestysnumerot   »   hr Redni brojevi

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Järjestysnumerot

61 [šezdeset i jedan]

Redni brojevi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kroatia Toista Lisää
Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. Prv----e--c j- -ij----j. P___ m_____ j_ s________ P-v- m-e-e- j- s-j-č-n-. ------------------------ Prvi mjesec je siječanj. 0
Toinen kuukausi on helmikuu. Dru----j--e- j- -e--a-a. D____ m_____ j_ v_______ D-u-i m-e-e- j- v-l-a-a- ------------------------ Drugi mjesec je veljača. 0
Kolmas kuukausi on maaliskuu. T-----mj-s----e o-u-a-. T____ m_____ j_ o______ T-e-i m-e-e- j- o-u-a-. ----------------------- Treći mjesec je ožujak. 0
Neljäs kuukausi on huhtikuu. Č-tvr-i m--se--j----a----. Č______ m_____ j_ t_______ Č-t-r-i m-e-e- j- t-a-a-j- -------------------------- Četvrti mjesec je travanj. 0
Viides kuukausi on toukokuu. P--- mje------ -v-b-n-. P___ m_____ j_ s_______ P-t- m-e-e- j- s-i-a-j- ----------------------- Peti mjesec je svibanj. 0
Kuudes kuukausi on kesäkuu. Š-sti -j-sec je-l-----. Š____ m_____ j_ l______ Š-s-i m-e-e- j- l-p-n-. ----------------------- Šesti mjesec je lipanj. 0
Kuusi kuukautta on puoli vuotta. Šes- mjes--- j-----a--o-i--. Š___ m______ j_ p___ g______ Š-s- m-e-e-i j- p-l- g-d-n-. ---------------------------- Šest mjeseci je pola godine. 0
Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, S-ječ---- v--jača,-ožu-a-, S________ v_______ o______ S-j-č-n-, v-l-a-a- o-u-a-, -------------------------- Siječanj, veljača, ožujak, 0
huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. tr-v--j-------n- i lipan-. t_______ s______ i l______ t-a-a-j- s-i-a-j i l-p-n-. -------------------------- travanj, svibanj i lipanj. 0
Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. S-dm- mjesec j--s--an-. S____ m_____ j_ s______ S-d-i m-e-e- j- s-p-n-. ----------------------- Sedmi mjesec je srpanj. 0
Kahdeksas kuukausi on elokuu. O-m--mj-s-c je---lo-o-. O___ m_____ j_ k_______ O-m- m-e-e- j- k-l-v-z- ----------------------- Osmi mjesec je kolovoz. 0
Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. D------m-e-ec-je r-j--. D_____ m_____ j_ r_____ D-v-t- m-e-e- j- r-j-n- ----------------------- Deveti mjesec je rujan. 0
Kymmenes kuukausi on lokakuu. D---t- -j-se- j- li-to---. D_____ m_____ j_ l________ D-s-t- m-e-e- j- l-s-o-a-. -------------------------- Deseti mjesec je listopad. 0
Yhdestoista kuukausi on marraskuu. Jedana-s-- mje-e---e--t--e--. J_________ m_____ j_ s_______ J-d-n-e-t- m-e-e- j- s-u-e-i- ----------------------------- Jedanaesti mjesec je studeni. 0
Kahdestoista kuukausi on joulukuu. D-ana---i ---sec-j- ---s-n-c. D________ m_____ j_ p________ D-a-a-s-i m-e-e- j- p-o-i-a-. ----------------------------- Dvanaesti mjesec je prosinac. 0
Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. D-an-es- -j-se-- je--e-na-godina. D_______ m______ j_ j____ g______ D-a-a-s- m-e-e-i j- j-d-a g-d-n-. --------------------------------- Dvanaest mjeseci je jedna godina. 0
Heinäkuu, elokuu, syyskuu, Sr-a--, kol-voz---uj--, S______ k_______ r_____ S-p-n-, k-l-v-z- r-j-n- ----------------------- Srpanj, kolovoz, rujan, 0
lokakuu, marraskuu ja joulukuu. l--to--d----u--ni-- ---s-nac. l________ s______ i p________ l-s-o-a-, s-u-e-i i p-o-i-a-. ----------------------------- listopad, studeni i prosinac. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + kroatia (1-100) MP3 kroatia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli on aina tärkein kieli

Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…