Lauseita

fi Järjestysnumerot   »   eo Ordaj numeraloj

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Järjestysnumerot

61 [sesdek unu]

Ordaj numeraloj

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. La--n-a mo--t---s-as -a-----. L_ u___ m_____ e____ j_______ L- u-u- m-n-t- e-t-s j-n-a-o- ----------------------------- La unua monato estas januaro. 0
Toinen kuukausi on helmikuu. La-d-a -ona---e-ta- -ebrua--. L_ d__ m_____ e____ f________ L- d-a m-n-t- e-t-s f-b-u-r-. ----------------------------- La dua monato estas februaro. 0
Kolmas kuukausi on maaliskuu. L- -ria-m--at-----a- --rto. L_ t___ m_____ e____ m_____ L- t-i- m-n-t- e-t-s m-r-o- --------------------------- La tria monato estas marto. 0
Neljäs kuukausi on huhtikuu. L- kv-ra m--at- ----s-a-----. L_ k____ m_____ e____ a______ L- k-a-a m-n-t- e-t-s a-r-l-. ----------------------------- La kvara monato estas aprilo. 0
Viides kuukausi on toukokuu. L----in- ---a-o---t-- m-j-. L_ k____ m_____ e____ m____ L- k-i-a m-n-t- e-t-s m-j-. --------------------------- La kvina monato estas majo. 0
Kuudes kuukausi on kesäkuu. L--se-a----at- -sta---un-o. L_ s___ m_____ e____ j_____ L- s-s- m-n-t- e-t-s j-n-o- --------------------------- La sesa monato estas junio. 0
Kuusi kuukautta on puoli vuotta. S---mona--j k-n-is-i----du-----j-r-n. S__ m______ k__________ d_____ j_____ S-s m-n-t-j k-n-i-t-g-s d-o-a- j-r-n- ------------------------------------- Ses monatoj konsistigas duonan jaron. 0
Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, Ja--ar-- -ebru--o, ----o, J_______ f________ m_____ J-n-a-o- f-b-u-r-, m-r-o- ------------------------- Januaro, februaro, marto, 0
huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. a-----,-majo-ka- j-ni-. a______ m___ k__ j_____ a-r-l-, m-j- k-j j-n-o- ----------------------- aprilo, majo kaj junio. 0
Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. L--s--a -o---- est-- --l--. L_ s___ m_____ e____ j_____ L- s-p- m-n-t- e-t-s j-l-o- --------------------------- La sepa monato estas julio. 0
Kahdeksas kuukausi on elokuu. L- o-a -o-ato---ta- ---us--. L_ o__ m_____ e____ a_______ L- o-a m-n-t- e-t-s a-g-s-o- ---------------------------- La oka monato estas aŭgusto. 0
Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. L- n--a-m-nat----ta----pte---o. L_ n___ m_____ e____ s_________ L- n-ŭ- m-n-t- e-t-s s-p-e-b-o- ------------------------------- La naŭa monato estas septembro. 0
Kymmenes kuukausi on lokakuu. La----a--o--to-es-a- ----br-. L_ d___ m_____ e____ o_______ L- d-k- m-n-t- e-t-s o-t-b-o- ----------------------------- La deka monato estas oktobro. 0
Yhdestoista kuukausi on marraskuu. L- de------m-na-- ----s--o-e-br-. L_ d______ m_____ e____ n________ L- d-k-n-a m-n-t- e-t-s n-v-m-r-. --------------------------------- La dekunua monato estas novembro. 0
Kahdestoista kuukausi on joulukuu. La d-kdu--m-n------t-s -ec---ro. L_ d_____ m_____ e____ d________ L- d-k-u- m-n-t- e-t-s d-c-m-r-. -------------------------------- La dekdua monato estas decembro. 0
Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. D-kd- m-n---- -on-----g---un--jar-n. D____ m______ k__________ u__ j_____ D-k-u m-n-t-j k-n-i-t-g-s u-u j-r-n- ------------------------------------ Dekdu monatoj konsistigas unu jaron. 0
Heinäkuu, elokuu, syyskuu, Ju-io- aŭ----------tem-r-, J_____ a_______ s_________ J-l-o- a-g-s-o- s-p-e-b-o- -------------------------- Julio, aŭgusto, septembro, 0
lokakuu, marraskuu ja joulukuu. ok--br-- ----mbr-------e-e-br-. o_______ n_______ k__ d________ o-t-b-o- n-v-m-r- k-j d-c-m-r-. ------------------------------- oktobro, novembro kaj decembro. 0

Äidinkieli on aina tärkein kieli

Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…