Прв--т м-с-ц --ја----и.
П_____ м____ е ј_______
П-в-о- м-с-ц е ј-н-а-и-
-----------------------
Првиот месец е јануари. 0 Pr-io--myesye-- -e-ј--o-a-i.P_____ m_______ y_ ј________P-v-o- m-e-y-t- y- ј-n-o-r-.----------------------------Prviot myesyetz ye јanooari.
Втори----е----е --в-----.
В______ м____ е ф________
В-о-и-т м-с-ц е ф-в-у-р-.
-------------------------
Вториот месец е февруари. 0 Vt-ri-t -y-sy-tz -e ----roo-r-.V______ m_______ y_ f__________V-o-i-t m-e-y-t- y- f-e-r-o-r-.-------------------------------Vtoriot myesyetz ye fyevrooari.
Чет-р-и---м-с-- е а---л.
Ч________ м____ е а_____
Ч-т-р-и-т м-с-ц е а-р-л-
------------------------
Четвртиот месец е април. 0 C-yetv-tiot mye-y-t--------i-.C__________ m_______ y_ a_____C-y-t-r-i-t m-e-y-t- y- a-r-l-------------------------------Chyetvrtiot myesyetz ye april.
П-т-и-т --сец-е --ј.
П______ м____ е м___
П-т-и-т м-с-ц е м-ј-
--------------------
Петтиот месец е мај. 0 Pyetti-- -yesy--- ye ma-.P_______ m_______ y_ m___P-e-t-o- m-e-y-t- y- m-ј--------------------------Pyettiot myesyetz ye maј.
Ш-с--ио----се--е-ј-ни.
Ш_______ м____ е ј____
Ш-с-т-о- м-с-ц е ј-н-.
----------------------
Шесттиот месец е јуни. 0 Sh---t-----my--ye-z-ye---o-i.S_________ m_______ y_ ј_____S-y-s-t-o- m-e-y-t- y- ј-o-i------------------------------Shyesttiot myesyetz ye јooni.
Е-и--е--т-и-- ме--ц е н---в--.
Е____________ м____ е н_______
Е-и-а-с-т-и-т м-с-ц е н-е-в-и-
------------------------------
Единаесеттиот месец е ноември. 0 Ye-in--esye----- m--sye-- y--noy--vri.Y_______________ m_______ y_ n________Y-d-n-y-s-e-t-o- m-e-y-t- y- n-y-m-r-.--------------------------------------Yedinayesyettiot myesyetz ye noyemvri.
Д-ана--е-ти---м--ец е д-кем--и.
Д____________ м____ е д________
Д-а-а-с-т-и-т м-с-ц е д-к-м-р-.
-------------------------------
Дванаесеттиот месец е декември. 0 D-a--yes--tt-ot mye---t- ye d-ek-em--i.D______________ m_______ y_ d__________D-a-a-e-y-t-i-t m-e-y-t- y- d-e-y-m-r-.---------------------------------------Dvanayesyettiot myesyetz ye dyekyemvri.
Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme.
Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä.
Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli.
Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä.
Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa.
He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla.
Usein kieliä käytetään myös eri lailla.
Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä.
Toista käytetään kotona.
Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä.
Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin.
Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina.
On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä.
Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä.
Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin.
Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli.
Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen.
Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa.
Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti.
Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli.
Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia.
Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi.
Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin.
Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia!
Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen.
Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta.
Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin.
Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…